Etsivä työ tuo ikäihmiset yhteen - haastattelussa Rohkeasti seniori -hankkeen aktiiveja
Rohkeasti seniori (RoSe) -hankkeen etsivällä työllä rohkaistaan eläkeikää lähestyviä löytämään itselleen mielekästä työyhteisön ulkopuolista sisältöä elämään jo ennen uuteen elämänvaiheeseen siirtymistä.
Teksti: Nina Garlo-Melkas
Kuva: Mikko Mäntyniemi (kuvituskuva)
Haastattelu on julkaistu Patina-lehden numerossa 4/2020
Risto Hämäläinen toimii Etelä-Savon senioripiirin varayhteyshenkilönä RoSe-hankkeessa. Hän vastasi viime helmikuussa Savonlinnassa järjestetyn Rohkeasti eläkkeelle -kurssin paikallisista järjestelyistä sekä siihen liittyvästä etsivästä työstä.
– Olen ollut mukana RoSen toiminnassa keväästä 2019 alkaen, jolloin järjestettiin ensimmäinen koulutus yhteyshenkilöille. En varsinaisesti hakeutunut etsivän työn pariin erikseen, mutta lähdin kuitenkin hankkeeseen mukaan, koska pidin sen tavoitteita erittäin tärkeinä, sanoo Hämäläinen.
Hämäläisen mielestä etsivä työ on terminä hieman harhaanjohtava, sillä hankkeeseen mukaan lähtevät yhteyshenkilöt eivät varsinaisesti etsi uusia kohderyhmän henkilöitä voidakseen tunnistaa heidät. Pikemminkin kohderyhmä löytää meidät, kun teemme hankkeemme tutuksi sekä perinteisten että sosiaalisen median kautta.
– Vertaisin etsivää työtä uuden tuotteen lanseeraukseen markkinoille. Kun yritys kehittää uuden tuotteen, se ei riitä menestykseen, ellei tuotetta saada kohderyhmän
tietoisuuteen. Samoin meidän Rohkeasti seniori -hanke pitää saada kohderyhmämme tietoisuuteen olemalla voimallisesti esillä juuri niissä informaatiokanavissa, joita kohderyhmämme seuraa, Hämäläinen muotoilee.
Haaveet todeksi
Eläkkeelle siirtyminen merkitsee isoa elämänmuutosta lähes jokaiselle. Vaikka lisääntynyt vapaa-aika houkutteleekin monia työelämässä olevia, eläkeiän lähestyminen voi nostaa esiin pelkoja siitä, miten eläkkeelle siirtymisen myötä koko sosiaalinen verkosto, ajankäyttö ja esimerkiksi talous muuttuu.
– On tärkeää, että tarjoamme RoSe-hankkeen avulla mahdollisimman paljon tietoa ja jaamme omaa kokemustamme, jotta eläkkeelle jäävät tai juuri jääneet rohkaistuvat avaamaan uusia ovia ja mahdollisuuksia, eivätkä jää passiivisesti odottamaan, mitähän minulle nyt tapahtuu. Hämäläinen sanoo.
Hämäläisen mielestä etsivän työn onnistumisen kannalta on tärkeää olla selkeästi näkyvissä niissä lehdistön- ja sosiaalisen median kanavissa, joita sen kohderyhmä seuraa.
– Tietenkin ”tuotteemme” pitää olla niin hyvä, että se saa kohderyhmämme henkilöt kiinnostumaan siitä.
Entä, millaisia vinkkejä hän antaa muille etsivää työtä tekeville?
– Kun tapaat RoSe-kursseilla tai muualla kohderyhmäläisiä eli eläkeikää lähestyviä tai juuri eläkkeelle jääneitä, kannattaa kuunnella ensin, mitä he ajattelevat tulevasta. Tämän jälkeen kannattaa heitä rohkaista vaikkapa esimerkein aktiivisuuteen ja löytämään ”heidän oma juttunsa” ja toisaalta toteuttamaan ne unelmat, joista työssä ollessaan pystyy vain haaveilemaan.
Pohjanmaan senioripiirin edustaja ja liiton hallituksessa ja työvaliokunnassa toimiva Margit Sasi, 74, on ollut mukana etsivässä työssä myös keväästä 2019 lähtien. Hänen motiivinaan on ollut huoli ikääntyvien ihmisten yksinäisyydestä.
– ”Kaveria ei jätetä” -mottoani olen pyrkinyt viljelemään ja vaalimaan läpi elämän. Ihmiset ympärillämme ovat silta onnelliseen huomiseen. Tämä tulisi muistaa myös silloin, kun ruuhkavuodet vaihtuvat eläkepäiviin ja arki muuttaa muotoaan, muotoilee Sasi.
Yli vuosikymmenen ajan senioritehtävissä toiminut Sasi oli 1990-luvulla oman äitinsä omaishoitaja. Myös kunnanvaltuutettuna sekä perusturvalautakunnan varapuheenjohtajana toimiminen on auttanut häntä näkemään monenlaisia ikäihmisiä koskevia ongelmakohtia – kuten yhteiskunnassa lisääntyvää yksinäisyyden kokemusta.
– Olen tarvinnut paljon rohkeutta ja uskallusta sanoa, tuoda asioita esiin ikääntyvien kannalta ja puolesta. Toivonkin, että Rohkeasti seniori -hanke lisää ja tarjoaa etsivän työn kautta uusia mahdollisuuksia liittyä mukaan sen eri toimintoihin.
Sasi muistuttaa, että etsivän työn tavoitteena on saada myös nuoremmat, yhä työelämässä olevat, mukaan kansalliseen senioritoimintaan.
– Jäsenistömme keski-ikä on melko korkea, ja eri puolilla maatamme toimijoita on entistä vaikeampaa saada houkuteltua toimintaamme mukaan. Etsivän työn avulla voimme toivottavasti tarjota jotain uutta myös erityisesti nuoremmille.
Lisää me-henkeä
Sasi muistuttaa, että yhteiset tekemiset, kuten harrastukset ja vapaaehtoistehtävät yhdistävät ja toisaalta vähentävät ja torjuvat yksinäisyyttä. Hän muistuttaa, että myös koronapandemia tuo oman haasteensa ikäihmisten sosiaalisiin suhteisiin.
– Toivon, että varsinkin nyt poikkeuksellisten tilanteiden aikana ketään ei jätetä yksin. Yksinäisyys on pelottava, kavereista katalin, joka voi tuoda mukanaan syrjäytymistä ja jopa masennusta.
Rohkeasti seniori -hankkeen etsivän työn parissa toimiminen vaatii Sasin mukaan kykyä kuunnella ja olla aidosti läsnä, kun ihmisiä kohdataan ja koetetaan innostaa heitä mukaan yhteiseen toimintaan.
– Samalla se edellyttää suurta luottamusta, jopa salassapitovelvoitteen.
SenioriJelppi - ikäihmisen tuki ja kohtaamispaikka
Aira Hellström on ollut Turun kansallisten senioreiden toiminnassa mukana vuodesta 2012 asti. Hän toimii myös ikäihmisille sekä heidän omaisilleen tarkoitetun avoimen kohtaamispaikan SenioriJelpin koordinaattorina. RoSe-hankkeessa hän on ollut mukana toteuttamassa tapahtumia Varsinais-Suomen piirin RoSe-vastaavien Soili Raitalan ja Aila Seikolan kanssa.
– SenioriJelpin kautta teemme etsivää työtä esimerkiksi keskiviikkoisin järjestettävän terveyspäivän ohessa. Käymme myös paikallisessa kirjastossa kerran kuussa kertomassa, millaista toimintaa RoSe -hankkeen kautta voidaan tarjota ikäihmisille.
Hellström korostaa, että kaikessa seniorityössä on tärkeintä löytää ne henkilöt, joilla on riski jäädä yksin, kun heiltä työyhteisön tuki eläkkeelle siirtymisen jälkeen häviää.
– Yksinäisyys on kasvava trendi. Paljon puhutaan nuorten syrjäytymisestä, mutta kyllä yksinäiset, yksin elävät ikäihmiset ovat yhtäläinen ongelma. Sitä ei ole valtakunnallisella
tasolla ehkä vain nostettu niin paljon esille, Hellström arvelee.
Hellström muistuttaa, että eläkkeelle siirtymisen kokemus on jokaiselle yksilöllinen. Jos olet hyvin aktiivinen ihminen sekä työyhteisössä että työyhteisön ulkopuolella, niin silloin pelko pudota ”tyhjän päälle” eläkeiän koittaessa on pienempi.
– Toisaalta, jos työyhteisö on ollut kaikki kaikessa, eikä harrastuksiakaan oikein ole, on todella tärkeää, että eläkkeelle siirtymisen jälkeen ihminen löytää jonkin yhteisön, jonka osana voi olla ja johon kuulua.
Hellström korostaa, että vaikka koronapandemia onkin pistänyt monia ihmisiä neljän seinän sisälle, korona ei ole ainoa ongelma.
– Yksinäisiä ihmisiä on paljon. Monta pöytäkeskustelua on meillä SenioriJelpissäkin käyty siitä, miten me löytäisimme yksinäiset ihmiset parhaiten, jotta saisimme heidät yhteisöllisyyden piiriin.