Mielipidekirjoitus: Eläkejärjestelmää on kehitettävä pitkäjänteisesti
Työssä käyvillä tulevilla eläkeläisillä on oltava riittävästi aikaa varautua heikennyksiin.
Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 10.10.2026: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012329994.html
EDUSKUNTAVAALIEN lähestyessä keskustelu eläkkeistä ja eläkejärjestelmästä osana julkisen talouden sopeutustoimia on kiihtynyt (HS 7.10.).
Eläkejärjestelmää on vaikea muuttaa lyhyellä aikajänteellä, varsinkin jos muutokset tarkoittavat heikennyksiä eläkkeisiin. Työssä käyvillä tulevilla eläkeläisillä on oltava riittävästi aikaa varautua heikennyksiin. Toinen yhtä tärkeä asia on eläkejärjestelmän ennakoitavuus, jota ilman luottamus järjestelmään heikkenee.
Kuluneella vuosituhannella on tehty päätöksiä, jotka ovat vaikuttaneet heikentävästi 2020-luvulta eteenpäin maksuun tulleisiin eläkkeisiin. Päätökset ovat olleet tarpeellisia järjestelmän kestävyyden kannalta. Eläkejärjestelmässä vaikuttaa jo kaksi automaattista vakauttajaa: elinaikakerroin, jota on sovellettu vuodesta 2010 alkaen, ja eläkeiän kytkentä elinajanodotteeseen. Kolmas vakauttaja, indeksirajoitin, tuli uusimmassa eläkeuudistuksessa.
Elinaikakerroin leikkasi 62 vuotta täyttäneiden eläkekertymää tänä vuonna 5,4 prosenttia. Mikäli henkilö jatkaa alimman eläkeiän jälkeen työelämässä, voi saada lykkäyskorotusta, mikä kompensoi leikattua eläkekertymää.
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa poistuivat 53–68-vuotiaille työntekijöille suunnatut korkeammat 1,9 prosentin ja 4,5 prosentin eläkekertymät. Tänä vuonna eläkekertymä on kaikille työssä käyville 1,5 prosenttia.
Suomen taloudellinen tilanne on haastava. Vaikeassakin tilanteessa on kuitenkin vältettävä päätöksiä, jotka rapauttavat luottamusta järjestelmään. Tarvitaan kannustimia jatkaa pidempään työelämässä, jopa 70-vuotiaaksi asti. Terveyteen ja työkykyyn on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta ihmiset jaksavat työelämässä vielä seniori-iässä. Yksi kiitettävä käytäntö ovat joidenkin työnantajien tarjoamat terveystarkastukset eläkkeelle jääville työntekijöilleen. Tällaisella edulla voi olla ennalta ehkäisevä ja terveyttä edistävä vaikutus.
Maarit Kuikka
toiminnanjohtaja
Timo Vuori
edunvalvonnan suunnittelija
Kansallinen senioriliitto