Tapani ja Terttu rakastuivat toisiinsa vanhalla iällä: ”Pysymme yhdessä niin pitkään kuin olemme hengissä”
Tapani Mörttinen ja Terttu Kostiainen ovat löytäneet elämäänsä uuden onnen. He rakastuivat toisiinsa leskiksi jäätyään. Liikunta, luonto ja musiikki yhdistävät seurustelukumppaneita.
– Olemme todella onnellisia ja pysymme yhdessä niin pitkään kuin olemme hengissä, sanoo Kansallisen senioriliiton ex-puheenjohtaja Tapani Mörttinen.
Hän on juuri ollut vierailulla naisystävänsä Terttu Kostiaisen maatilalla ja palannut kotiinsa Järvelään, Kärkölän keskustaan.
Tapanin ja Tertun kotien välissä on vain kuusi kilometriä. He ovat tunteneet toisensa lähes lapsesta lähtien. Molemmat ovat kotoisin Kärkölän maatiloista. Kummallakin on taustallaan pitkä avioliitto, kolme tytärtä, lastenlapsia ja lastenlastenlapsia.
Terttu kärrää lehmusten lehtiä kompostiin kotipihallaan. Isoista puista kertyy valtava määrä lehtiä.
– Tapani merkitsee minulle vaikka mitä. Elämäni olisi aivan onnettoman tylsää, jos Tapania ei olisi.
Aikoinaan Tertun isä kaatui sodassa, kuten myös Tapanin ainoa veli.
– Jäimme äidin kanssa kahdestaan, ja elin hyvin varjellun nuoruuden. En päässyt juurikaan kylille, joten aloin seurustella naapurinpojan kanssa.
Kun Terttu pääsi ripille, Martti toi hänelle kukkia. Siitä alkoi heidän rakkaustarinansa.
– Täytin 19 vuotta, kun meidät vihittiin uudenvuoden päivänä. Neljän vuoden välein saimme tyttären. Heitä syntyi yhteensä kolme.
Terttu ja Martti olivat naimisissa 53 ja puoli vuotta. He toimivat Tapanin tukihenkilöinä politiikassa. Miehet olivat keskenään ystäviä, ja lisäksi Tapanin vaimo Pirkko oli Tertun pikkuserkku.
Tapani oli pitkään kokoomuksen kansanedustajana ja varapuheenjohtajana. Samaan aikaan hän pyöritti vaimonsa kanssa maatilayritystä Kärkölässä.
”Vaimo sanoi, ettei minun pidä jäädä paikoilleni suremaan. Olen tottunut toimimaan viisaiden naisten neuvojen mukaisesti.”
Tertun ja Martin onnea alkoi varjostaa vakava sairaus. Martilla diagnosoitiin kurkkusyöpä, ja hän joutui sairaalaan. Martti kuoli heinäkuussa 2013.
– Onnetonta oloa oli kestänyt monta vuotta. Viimeisinä aikoina hänen oli vaikea puhua tai syödä mitään. Se oli tosi raskasta aikaa. Istuin kuukausia hänen sänkynsä vieressä. Poispääsy oli Martille helpompaa kuin elämän jatkaminen, Terttu kertoo.
– En muista oikein mitään ensimmäisestä syksystä ilman häntä.
Leskeksi jäätyään Terttu eli elämäänsä yksin pari vuotta. Hän oli kuitenkin päättänyt, ettei jää neljän seinän sisälle suremaan.
– Vietin aikaa tyttärieni kanssa, kävin teattereissa ja konserteissa. En ajatellut, että alkaisin seurustella kenenkään kanssa.
”Tuntui hyvältä”
Myös Tapani ehti olla vaimonsa kanssa naimisissa 51 vuotta, yhdessä kaikkiaan 53 vuotta. Pirkko oli mukana kunnallispolitiikassa, ja hän pyöritti pitopalveluyritystä maatilan emännyyden ohessa.
28 vuoden ajan Tapani kävi Helsingissä lähes päivittäin töissä. Hän soitti aamuin ja illoin vaimolleen varmistaakseen, että kaikki tilalla sujuu hyvin.
– Sitten vaimoltani löytyi rintasyöpä, joka levisi. Hän sairasti seitsemän vuotta vakavaa sairautta. Syöpähoitojen ohessakin hän jatkoi vielä pitopalvelua.
Tapani kertoo, että monet pyysivät häntä jo syksyllä 2009 senioriliiton varapuheenjohtajaksi. Pirkko oli tuolloin sairastanut puolitoista vuotta syöpää, joka tiedettiin parantumattomaksi.
Tapani empi, mutta Pirkko kannusti häntä asettumaan ehdolle.
– Hän sanoi, että minun pitää lähteä mukaan hommaan, jota osaan tehdä. Hän sanoi, ettei minun pidä jäädä paikoilleni suremaan. Olen tottunut toimimaan viisaiden naisten neuvojen mukaisesti.
Tapani valittiin varapuheenjohtajaksi liittokokouksessa Jyväskylässä vuonna 2010. Kahden vuoden kuluttua hän nousi liiton puheenjohtajaksi Lappeenrannassa.
Tapanin vaimo kuoli toukokuun lopussa 2015. Pirkko siunattiin hautaan päivänä, jona hän olisi täyttänyt 71 vuotta.
Kun Tapani oli senioriliiton hallituksen kaksipäiväisessä strategiaseminaarissa laivalla, vaimon kuolemasta oli kulunut vain viikko.
– Se oli aika rankka paikka. Mutta kun jonkin homman ottaa hoitaakseen, se pitää hoitaa. Mies tekee sen, mitä miehen täytyy.
Pikkuhiljaa Tapani ja Terttu löysivät toisensa. Aluksi he kyselivät toistensa kuulumisia. Kaksikko muisteli puolisoitaan ja keskusteli menneistä ajoista.
– Kun Pirkko kuoli, en ajatellut, että rupeaisin Tapanin kanssa seurustelemaan. Huomasimme kuitenkin viihtyvämme yhdessä, Terttu kertoo.
– Tuntui hyvältä, kun sai puhua ihmisen kanssa, joka on kokenut saman, menettänyt puolisonsa vakavan sairauden vuoksi. Puhumme yhä päivittäin puolisoistamme.
Terttu ei usko, että olisi ryhtynyt enää seurustelemaan kenenkään vieraan ihmisen kanssa. Tapani oli hänelle ennestään tuttu, turvallinen ja luotettava ystävä.
– Aloitimme hitaasti, vielä tutustumalla toisiimme. On erilaista olla yhtäkkiä kahdestaan. Kesti tottua uudenlaiseen suhteeseen, mutta nyt tuntuu oikein hyvältä.
Terttu on ollut eläkkeellä jo 20 vuotta. Seurustelu vanhalla iällä on Tertun mukaan helppoa.
– Ei ole enää pieniä lapsia eikä työuraa. Olo on vapaata ja leppoisaa, ei tarvitse enää jännätä mitään.
Tapani Mörttinen ja Terttu Kostiainen ovat käyneet yhdessä risteilyillä. He pitävät yhdessä hauskaa.
”Terttu pelasti”
Tapani ja Terttu ovat osallistuneet yhdessä useisiin edustustilaisuuksiin. Terttu oli ensimmäisen kerran mukana senioriliiton risteilyllä helmikuussa 2016.
– Emme ole salailleet parisuhdettamme. Oli jotenkin niin luonnollista, että löysimme toisemme. Totesimme, että parempi pitää yhä kuin olla erossa ja yksin.
Tapani toteaa, että he ovat toisilleen niin tuttuja, ettei yllätyksiä ole tullut. Mitä hän rakastaa Tertussa eniten?
– Paketti on täydellinen kaikin tavoin. Hän on upea nainen, joka näyttää nelikymppiseltä.
Tapani ihailee sitä, että elokuussa 80 vuotta täyttävä Terttu jaksaa edelleen hoitaa isoa maatilaansa.
– Hän on minulle niin rakas kuin puoliso voi olla. Jos Tertulle tapahtuisi jotain, se olisi minulle maailmanloppu.
– Kolmatta naista en ryhdy enää metsästämään, Tapani lisää ja naurahtaa.
Hän näkee pitkän liiton salaisuutena sen, että parisuhteen kumpikin osapuoli osaa joustaa.
”Tuntui hyvältä, kun sai puhua ihmisen kanssa, joka on kokenut saman, menettänyt puolisonsa vakavan sairauden vuoksi.”
Tapani oli alkanut kirjoittaa ylös vaimonsa ja oman sukunsa elämänvaiheita tyttäriensä pyynnöstä.
– Vaimon kuoleman jälkeen meni neljä vuotta ennen kuin pystyin jatkamaan kirjoitustyötä. Vasta tänä keväänä suru tuntuu päättyneen, Tapani sanoo.
– Ilman Terttua ja senioriliittoa en olisi selvinnyt. Terttu pelasti elämäni.
”Korkkarit kattoon!”
Tapani ja Terttu ovat olleet yhdessä kohta jo viitisen vuotta. He eivät kuitenkaan aio muuttaa yhteen eivätkä mennä naimisiin.
– Kummallakin on oma kotinsa ja jälkikasvunsa. Tulisi kamala sekamelska, jos yli 75-vuotiaat avioituisivat uudestaan, Tapani sanoo.
– Suhteemme on niin upea, ettei tarvita enää avioliittoa eikä siunauksia. Pidämme hauskaa ja huolehdimme toisistamme.
Terttu ei halua muuttaa isänsä aikoinaan rakentamasta maalaistalosta minnekään, ellei ole aivan pakko.
– Mihin minä kotoani lähtisin! Nukun samassa huoneessa kuin olen syntynyt – vain sänky on toisin päin. Minulla on ihanat lapset, lapsenlapset ja heidän lapsensa. Meitä on neljä sukupolvea.
Tertulla ja Tapanilla on paljon yhteistä, myös samanlainen arvomaailma. He katselevat mielellään vanhoja valokuvia. Terttu toteaa, että Tapani on tuonut hänen elämäänsä lisää musiikkia.
– Kun jokin aaria tulee radiosta, Tapani tietää heti, kuka laulaja on.
Seurustelu vanhalla iällä on Tertun mukaan helppoa. – Ei ole enää pieniä lapsia eikä työuraa. Olo on vapaata ja leppoisaa, ei tarvitse enää jännätä mitään.
Tapani ja Terttu viihtyvät luonnossa. He käyvät kävelemässä muun muassa Kukonmäen kuntopuiston jyrkkiä mäkiä ylös ja alas. Lisäksi kaksikko käyskentelee peltoaukeilla ja ihailee auringonlaskuja yhdessä.
– Meillä on vapaus olla myös omissa oloissamme. Ei tarvitse olla kylki kyljessä koko ajan. Kumpikin meistä on vahvaluonteinen, mutta olemme pärjänneet, Terttu sanoo.
Tapani ja Terttu ovat käyneet mielellään konserteissa ja risteilyillä. Viimeksi pariskunta vietti joulun Virossa.
– Puuhaa riittää, olemme aktiivisia ikäihmisiä. Matkustamme kotimaassa, katsomme televisiosta hyviä elokuvia ja luemme, Tapani kertoo.
Terttu toivoo, että terveyttä riittäisi mahdollisimman pitkään.
– Minä menen kuin viitapiru ja Tapani tulee perässä. Sanon hänelle välillä, että kerro vaihteeksi Suomesta sellainen paikka, jossa et ole käynyt.
Terttu toteaa, että hänessä ja Pirkossa, Tapanin edesmenneessä vaimossa, on ollut ainakin yksi yhdistävä piirre.
– Minä ja pikkuserkkuni emme ole koskaan voineet mennä yksinämme metsään. Eksymme helposti. Minulla on tapanani viedä lapsenlapset sienimetsään vain pihakuustemme alle.
Terttu aikoo juhlia 80-vuotissynttäreitään sitten, kun koronatilanne sen sallii.
– Olen vielä ihan pirtsakassa kunnossa. Aiomme juhlia kunnolla syntymää – korkkarit kattoon!
Tunteet saavat viedä mukanaan vanhalla iällä
Rakkauden tunne ja uusi parisuhde voivat tuoda seniorin elämään lisää iloa, onnea ja toivoa.
Joskus rakkaus voi osua kohdalle yllättäen, joskus vierelleen on voinut kaivata kumppania jo pitkään.
– Rakkaus tuo usein elämään merkitystä, kumppanuutta, turvaa, ystävyyttä ja jakamista. Pääasia on, että suhde tarjoaa jotain sen kummallekin osapuolelle. Rakkaudelle on tilaa ja tilausta, sanoo perhesuhteiden vastuuasiantuntija Minna Oulasmaa Väestöliitosta.
Uusi rakkaus voi auttaa jopa kestämään entistä paremmin ikääntymisen mukanaan tuomia terveydellisiä kremppoja.
– Joskus nuorena etsii itselleen järkevän kumppanin, joka on luotettava vanhempi tuleville lapsille. Nyt voi olla ensimmäistä kertaa tilaisuus terveeseen itsekkyyteen. Rakkaus voi olla jotain ihanaa vain itselle – tunteet saavat viedä mukanaan!
”Pelkästään ikä ei viisastuta ketään, mutta vanhaan ikään ehtineellä on usein paljon nähtyä elämää takanaan. Ajan myötä on tullut monenlaisia välineitä itsetuntemuksen avuksi.”
Jokainen parisuhde on kumppaniensa näköinen. Oulasmaan mukaan vanhalla iällä rakastuneiden välille voi kehittyä syvä yhteys, koska molemmilla on paljon ymmärrystä itsestään.
– Pelkästään ikä ei viisastuta ketään, mutta vanhaan ikään ehtineellä on usein paljon nähtyä elämää takanaan. Ajan myötä on tullut monenlaisia välineitä itsetuntemuksen avuksi. Vanha ihminen voi olla entistä paremmin kartalla omista tarpeistaan ja toiveistaan.
Vanhalla iällä rakastunut on usein utelias elämää kohtaan. Rakastunut käy läpi yksilöllisen tunneprosessin, joka riippuu jokaisen historiasta.
– Jos puoliso on esimerkiksi kuollut pitkällisen sairauden päätteeksi, edesmennyt on saattanut antaa puolisolleen luvan tai jopa kehotuksen etsiä itselleen vielä uusi kumppani.
Uudessa parisuhteessa voi olla mukana myös seksuaalista kosketusta ja romanttisia tunteita.
– Jokainen voi määritellä itse, millaista kosketusta haluaa.
Avoimin mielin!
Oulasmaa muistuttaa, että rakkauden huumassa kannattaa pitää jalat maassa. Joskus parisuhteeseen voi liittyä esimerkiksi sosiaalisen elämän rajoittamista, henkistä, fyysistä tai taloudellista väkivaltaa.
– Jos omat aikuiset lapset tai muut lähisukulaiset ovat huolissaan ja peloissaan, huolta kannattaa kuunnella. Rakkaus voi sokaista minkä ikäisen tahansa. Apua on myös pyydettävä tarvittaessa, Oulasmaa sanoo.
– Muutoin aikuisilla lapsilla ei ole mitään syytä puuttua parisuhteeseen.
Oulasmaa muistuttaa, että kukaan ei voi määritellä ulkopuolelta parisuhdetta. Hänen mukaansa joskus vanhalla iällä parisuhde etenee nopeasti, mikä saattaa yllättää aikuiset lapset. Oulasmaa näkee, että kyse on elämänilosta.
Ikäihminen voi esimerkiksi leskeksi jäätyään tavata uudestaan nuoruuden rakkautensa.
– Elämä on heitellyt eri suuntiin ja sitten 40 vuoden kuluttua ollaan tilanteessa, jossa molemmat ovat vapaita. Silloin ei useinkaan enää aikailla, Oulasmaa kertoo.
– Monet haluavat ottaa irti kaiken jäljellä olevista vuosista.
Oulasmaa kannustaa siihen, että jokainen elää omannäköistään elämää.
– Treffeille lähtö voi tuntua riskiltä. Mutta jos tuntee kiinnostusta parisuhteeseen, kannattaa uskaltaa vielä altistaa itsensä mahdollisille pettymyksille.
Naisten määrä kasvaa vanhetessa, samassa kunnossa olevia miehiä on usein suhteessa vähemmän.
– Harvaa meistä tullaan hakemaan kotiovelta. Rohkeasti silmät avoinna ja avoimin mielin!
– Haluan sanoa seniori-ikäisille naisille: toista ihmistä voi lähestyä oma-aloitteisesti. Nainen voi olla aloitteen tekijä – ei tarvitse odottaa miehen aloitetta.
Parisuhde ei kuitenkaan välttämättä ole kaikkien toiveena.
– Saa olla myös kaipaamatta parisuhdetta. Sinkkuna voi toteuttaa itseään vapaasti, ja ystävät tyydyttävät läheisyyden tarpeen, Oulasmaa toteaa.
– Kaikki ratkaisut ovat oikein – ei tarvitse hävetä mitään. Ei pidä miettiä, mitä muut ajattelevat.
TEKSTI: Tiina Saari
KUVAT: Terttu Kostiainen ja Tapani Mörttinen