Toiminnanjohtajan blogi: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustustoiminnan historia, nykytilanne ja tulevaisuus
Lähden liikkeelle senioriliiton jäsenlehti Patinassa 3/2025 julkaistusta pääkirjoituksestani, jossa valotin nykyisin STEA-avustuksina tunnetun järjestelmän historiaa. Tässä suora lainaus kirjoituksestani:
”Kansalaisjärjestötoimintaa tukevalla varanhankinnalla ja sen myötä avustustoiminnan synnyllä on mielenkiintoinen historia. Pelaamisesta ja kilpailemisesta kiinnostunut Arvo Ylppö oli Berliinissä asuessaan iskenyt silmänsä suosittuihin pajatsopeleihin. Hän keksi pajatsoista oivan rahalähteen vastaperustetulle Mannerheimin Lastensuojeluliitolle ja ryhtyi tuomaan niitä 1920-luvulla Suomeen. Seuraavina vuosina myös muut järjestöt innostuivat kehittämään varainhankintaansa rahapelitoiminnan kautta, mistä lopulta seurasi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) synty 1.4.1938.
Vuosikymmenten aikana RAY jakoi miljardeja sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Vuonna 2017 RAY:n toiminta kuitenkin päättyi, kun se, Fintoto Oy ja Veikkaus Oy yhdistyivät valtion omistamaksi rahapeliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Veikkaus Oy. Samalla vastuu sote-järjestöjen avustusten käsittelystä siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA).
Vuodesta 2024 alkaen Veikkauksen avustusrahat siirtyivät osaksi valtion yleiskatteellista budjettia. Jo vuoden 2023 elokuussa uusi hallitus iski neuvotteluissaan kyntensä avustusrahoihin, ja seuraavana vuonna hallitusohjelmaan kirjattuja avustusleikkauksia sekä aikaistettiin että niiden määrää kasvatettiin. Ensimmäiset leikkaukset toteutuivatkin jo kuluvana vuonna, ja lisää on luvassa vuodesta 2026 eteenpäin.”
STEA-avustusten (sote-järjestöille myönnetyt valtionavustukset) kokonaissummat olivat vuosina 2023 – 2026 seuraavat:
Senioriliiton avustukset (piireille jaettavan jäsenjärjestöavustuksen osuus)
- 2023: n. 374 milj. € 340 400 € (30 000 €)
- 2024: n. 384 milj. € 341 900 € (31 500 €)
- 2025: n. 304 milj. € > leikkaus 80 milj. € 332 588 € (31 500 €)
- 2026: n. 274 milj. € > leikkaus 30 milj. € 322 588 € (31 500 €)
Vuoden 2023 hallitusohjelmapäätös leikata avustuksia vuosina 2026 ja 2027 yhteensä sadalla miljoonalla oli jo huolestuttava uutinen. Seuraavana vuonna leikkauksia aikaistettiin alkamaan jo vuonna 2025, jolloin esimerkiksi senioriliiton yleisavustus pieneni kolmella prosentilla. Kun päästiin vuoteen 2025, aikaisemmin sovittua leikkausmäärää vuodelle 2026 kasvatettiin kymmenellä miljoonalla, jota onneksi saatiin paikattua ns. vanhalla veikkausrahalla taseen purkamisen ansiosta. Kuitenkin senioriliiton yleisavustusta leikattiin edelleen 10 000 euroa.
Mutta nyt vuoden 2026 kehysriihi veti kansalaisjärjestöiltä maton jalkojen alta: vuodelle 2027 aikaisemmin sovitut leikkaukset, reilu 30 miljoonaa euroa, kasvoivat 50 miljoonalla eurolla. Ensi vuoden leikkaukset ovat yhteensä 84 miljoonaa euroa.
Toisin sanoen, avustusten kokonaismäärä pienenee puoleen, 190 miljoonaan euroon, siitä, mitä se vielä tämän hallituskauden alussa oli.
Jonkinlaisena kompensaationa hallitus samalla ”kohdistaa hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille vuositasolla 25 miljoonan euron määräaikaisen valtionavustuksen vuosille 2027–2030 alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseksi. Alueet ja Helsingin kaupunki saavat itse määritellä valtionavustuslain puitteissa kehittämistyön painopistealueet alueellisen järjestörakenteen, erityistuntemuksen sekä tarpeen perusteella. Valtionavustuksen myöntämisessä huomioidaan kielelliset oikeudet. Hankehakua priorisoidaan niin, että sosiaali- ja terveysministeriö myöntää valtionavustukset viimeistään alkuvuodesta 2027” (Kehysriihen pöytäkirjamerkintä 22.4.2026).
Päätös on merkillinen ottaen huomioon hyvinvointialueiden kokonaistilanteen, resurssit, osaamisen ja järjestelmät hallinnoida avustuksista aiheutuvaa ylimääräistä työtä. Jo nyt hyvinvointialueet jakavat järjestöavustuksia, mutta jakokäytännöt, -kriteerit ja -aikataulut ovat hyvin erilaisia. Tämän perusteella on vaikea ajatella, että hallituksen ehdottama käytäntö lisäisi eri aloilla toimivien järjestöjen yhdenvertaisuutta. Päinvastoin.
Miten avustusleikkaukset ja muutokset käytännöissä sitten vaikuttavat senioritoimijoihin? – En osaa sanoa. Tulevaan ei voi edes varautua, kun kaikki käytännön prosessit ovat vielä sopimatta. Mikäli hyvinvointialueiden järjestöavustuskäytännöistä tulisi toimivia, senioripiirien kannattaa olla hereillä ja valmistautua jo nyt miettimään hankkeita ja toimintoja, joihin avustuksia voisi hakea. Liiton osalta taas on syytä varautua kaikkiin vaihtoehtoihin ja pohtia skenaarioita toiminnan sopeuttamiseksi tulojen lisäämismahdollisuuksia unohtamatta.
Loppuun vielä lainaus pääkirjoituksestani:
”Alle sadassa vuodessa on päädytty tilanteeseen, jossa valtio on ottanut järjestöjen itsensä ideoimassa varainhankinta- ja avustusmallissa isännän roolin. Juhlapuheissa järjestäytynyt kansalaistoiminta saa kiitosta, todellisuus on toinen.” - Tähän en edelleenkään osaa mitään lisätä.
Maarit Kuikka
toiminnanjohtaja