Mielipidekirjoitus: Kotitalousvähennys tehokkaammin avuksi ikääntyneiden hoivapalveluissa
Vuosia jatkuneen huonon talouskasvun takia Suomen julkisen talouden tila on heikko ja jatkuvasti velkaantuvan valtion mahdollisuudet rahoittaa ikääntyvän Suomen hyvinvointi- ja hoivapalveluja rajalliset.
Päättäjille tilanne on äärimmäisen haastava, varsinkin, kun talouden realiteetit, perusoikeudet ja kansalaisten odotukset pitäisi onnistua sovittamaan keskenään. Tarvitaan sekä säästöjä että talouskasvun mahdollistavia toimia. Samalla on turvattava ikääntyneiden oikeus arvokkaaseen vanhuuteen. Isojen korjausliikkeiden rinnalla tarvitaan pienempiä uudistuksia, jotka samalla edistävät kansalaisten hyvinvointia ja helpottavat hoivataakkaa.
Hyvinvointialueilla ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on karsittu reippaasti panostamalla kotihoitoon, lisäämällä etä- ja mobiilipalveluja sekä kehittämällä yhteisöllistä asumista. Hyvä niin, mutta asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että nämä toimet eivät riitä vastaamaan kasvavan vanhusväestön tarpeisiin.
Nyt hyvät neuvot ja rohkeus kokeilla ikääntyneiden hoivapalveluihin luovia ratkaisuja ovatkin enemmän kuin tarpeen. Hyvinvointiala Hali ry nosti kesällä esiin ehdotuksen ikääntyneille kohdennetusta kotitalousvähennyksestä. Hyvä avaus, joka on sukua kansanedustaja Sari Sarkomaan idealle vuodelta 2023.
Hoivapalveluihin käytettävällä kotitalousvähennyksellä olisi myös työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävä vaikutus.
Ikääntymisestä johtuvien hoivapalvelujen kasvavaa tarvetta olisi syytä ryhtyä ennakoimaan jo nyt, jotta ikäihmiset voisivat asua omassa kodissaan pidempään. Eri selvitysten mukaan tämä on myös ikääntyneiden tärkein toive. Tähän tarkoitukseen yli 70-vuotiaille suunnattu korotettu kotitalousvähennys tarjoaisi toimivan keinon, joka täydentää julkisia palveluja, tukee hoivan monimuotoisuutta ja vähentää painetta julkiselle sektorille.
Laajennettua kotitalousvähennystä voisi käyttää esimerkiksi asumis-, siivous-, hoiva- ja jalkahoitopalveluissa. Esteetön turvallinen asuminen sekä kotiapu ja siivouspalvelut voivat myös ehkäistä kaatumisia ja kotitapaturmia. Diabeetikot puolestaan voisivat hyötyä säännöllisestä jalkahoidosta. On hyvä muistaa, että yhä useampi ikääntynyt sairastuu toisen tyypin diabetekseen.
Hali ry:n esityksessä kevyen kotihoidon mahdollistavan kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuodessa olisi 10 000 euroa ja vähennys työkorvauksesta olisi korkeintaan 50 prosenttia.
Ehdotettua verovähennyksen määrää voidaan pitää kohtuullisena, kun se suhteutetaan julkisen sektorin rahoitusrakenteeseen. Julkisen puolen osuus kotihoidon kustannuksista on noin 80 prosenttia (lähde: Hali ry). Ehdotettu malli myös keventäisi hyvinvointialueiden jo nyt raskasta hoiva- ja hoitotaakkaa.
Hoivapalveluihin käytettävällä kotitalousvähennyksellä olisi myös työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävä vaikutus. Kansatalouden kannalta se myös tukisi järkevää yksityistä kulutusta.
KARI KANTALAINEN
puheenjohtaja
Kansallinen senioriliitto ry