Otimme kantaa: Eläkekatto ei ratkaise talouden ongelmia
Keskusta vaatii eläkekattoa Suomeen. Kuluttajien luottamusta tai talouskriisiä ei kuitenkaan ratkaista eläkekatolla. Sen sijaan on tarpeellista keskustella eläkejärjestelmän kestävyydestä ja kilpailukyvystä.
Mielipidekirjoitus on julkaistu Suomenmaan Lukijalta-palstalla 11.5.2026
Suomessa harvalla on suuri eläke. Eläketurvakeskuksen mukaan ainoastaan reilulla 2 000 suomalaisella oli yli 10 000 euron kuukausieläke vuonna 2025. Noin 85 prosentilla eläke jää alle 3 000 euron kuukaudessa. Mikäli Suomessa haluttaisiin eläkekatto tulevia eläkkeitä varten, olisi tuo katto verrattain alhainen.
Maksussa olevat eläkkeet kustannetaan pääosin työssäkäyvien työeläkemaksuilla. Mikäli henkilö saavuttaisi eläkekaton ennen eläkeikää, työeläkemaksuja ei tarvitsi enää maksaa.
Suomessa eläkekertymä karttuu käytännössä vain yhtä linjaa pitkin. Ruotsissa on käytössä eläkekatto, mutta samaan aikaan siellä eläkettä kertyy ansainta-, rahasto ja työmarkkinaeläkkeistä. Eläkekatto koskee vain osaa eläkekertymästä.
Eläkekatosta huolimatta eläkkeet voivat olla Ruotsissa selvästi Suomen tasoa korkeammat. Jos Suomeen halutaan Ruotsin malli, vaatisi se pitkän siirtymäajan.
Ongelmana eivät ole harvat suurituloiset eläkeläiset, vaan se, että monelle kertyy vain maltillinen eläke. Mediaanieläke oli viime vuonna 1 886 euroa. Verojen jälkeen mediaanieläkkeen erotus verrattuna verovaroin kustannettuihin sosiaalitukiin on jo varsin pieni.
Eläkeläisten keskenkin tuloerot ovat maltillisia. Yli puolella nettokuukausieläkkeen erotus on alle 1 000 euroa kuukaudessa.
Julkisen sektorin taloudellinen liikkumavara on pieni, mikä asettaa haasteita eläkejärjestelmänkin kehittämiselle. Tästä huolimatta eläkejärjestelmää kehitettäessä keskiössä pitäisi olla järjestelmän kestävyys ja kilpailukyky suhteessa verovaroin kustannettuihin sosiaalitukiin.
Lopuksi. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kysyi maaliskuussa, mihin ihminen oikeastaan edes tarvitsee 10 000 euron kuukausieläkettä. Voimme esittää vastakysymyksen: miksi kansanedustajien palkkiosta eläkettä kertyy neljä prosenttia, kun palkkatyöstä kertymä on vain 1,5 prosenttia?
Maarit Kuikka
toiminnanjohtaja, Kansallinen senioriliitto ry
Timo Vuori
edunvalvonnan suunnittelija, Kansallinen senioriliitto ry