Otimme kantaa: Kansalaisten ikääntyminen on oikein ymmärrettynä jopa mahdollisuus – Seniorit ovat muutakin kuin kuluerä
Kansalaisten ikääntyminen on oikein ymmärrettynä jopa mahdollisuus – Seniorit ovat muutakin kuin kuluerä. Suuri osa eläkeläisistä tekee vapaaehtoistyötä, hoitaa läheisiään ja pitää yllä paikallisyhteisöjä, kirjoittaa Kari Kantalainen.
Mielipidekirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 22.4.2026.
Vuoteen 2030 mennessä joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Kansalaisten ikääntyminen ei ole kriisi, vaan tosiasia ja oikein ymmärrettynä jopa mahdollisuus. Eläkeläisten panos yhteiskuntaan on valtava, mutta keskusteluissa heidät esitetään liian usein vain menojen kautta.
Eläkeläisten mieltä painaa julkisen keskustelun aiheuttama epävarmuus ja huoli huomisesta. Eläkkeiden leikkauspuheet heikentävät luottamusta ja saavat ihmiset säästämään kuluttamisen sijaan, mikä ei tue talouskasvua. Eläkkeitä on leikattu useaan otteeseen vuosien saatossa: varhaiseläkkeistä on luovuttu, indeksejä heikennetty ja elinaikakerroin leikkaa jo kertynyttä eläkettä. Näin on varauduttu väestön ikääntymiseen.
On syytä muistaa, että eläkkeet rahoitetaan pääosin työeläkemaksuilla ja sijoitustuotoilla. Eläkejärjestelmä on pääosin valtion budjettitalouden ulkopuolella, eikä siten ratkaise valtiontalouden ongelmia.
Nyt osa päättäjistä ja asiantuntijoista on esittänyt eläkkeiden verotuksen kiristämistä. Siinä voidaan nähdä myös poliittisia tavoitteita. Meillä veronkiristykset kohdistuvat perinteisesti niin sanottuihin hyvätuloisiin, jotka äänestäjäryhmänä edustavat vähemmistöä.
Suomessa puhutaan paljon eläkkeiden tasosta, mutta liian vähän verotuksesta. Todellisuudessa verotus on yksi suurimmista syistä siihen, miksi eläkeläisten ostovoima on jäänyt jälkeen palkansaajista. Viime vuonna mediaanieläke oli 1886 euroa kuukaudessa, siis puolelle eläkeläisistä on tätä pienempi eläke. Palkansaajilla mediaanipalkka oli 3390 euroa kuukaudessa. Yli 4000 euron kuukausieläkettä saavia oli vain 10 prosenttia kaikista ja yli 6000 euron eläkettä saavia reilu prosentti.
Jo nyt yli puolella eläkeläisistä verotus noin 1,5–3 prosenttia kireämpää kuin vastaavilla tuloilla alle 65-vuotiailla palkansaajilla. On vaikea perustella, miksi eläkkeensaajaa verotetaan ankarammin kuin palkansaajaa.
Eläkeläisillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa tuloihinsa. He eivät voi neuvotella palkankorotuksia tai vaihtaa työpaikkaa. Silti heiltä odotetaan samaa tai jopa suurempaa veronmaksukykyä. Eläkeläisten verotus ei ole marginaalinen kysymys. Se koskee 1,6 miljoonaa suomalaista. Yhdenvertainen verokohtelu on oikeudenmukainen vaatimus. Moni maksaa eläketuloveron ja kunnallisveron ohella suorina veroina mm. kiinteistöveroa, osinkoveroa ja autoveroa.
Eläkeläisten arkea kiristävät myös sosiaalietuuksien leikkaukset ja palvelumaksujen nousu. Moni pienituloinen eläkeläinen joutuu tinkimään lääkkeistä, ruoasta tai liikkumisesta. Tämä ei ole oikeudenmukaista hyvinvointiyhteiskunnassa, jota seniorisukupolvi on ollut rakentamassa.
Suuri osa eläkeläisistä tekee vapaaehtoistyötä, hoitaa läheisiään ja pitää yllä paikallisyhteisöjä. Silti julkisessa eläkekeskustelussa korostuvat lähinnä uhkakuvat: hoivamenot, huoltosuhde, valtiontalous. Näkökulma kaipaa päivitystä.
Kari Kantalainen
puheenjohtaja, Kansallinen senioriliitto ry