Pääministeri Petteri Orpo senioriliiton hallituksen vieraana

Pääministeri Petteri Orpo senioriliiton hallituksen vieraana

Tänään torstaina senioriliiton toimistolla liittohallitus sai arvovaltaisen vieraan pääministeri, Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon.

Keskusteluja käytiin painavista aiheista kuten taloudesta, poliittisesta tilanteesta, edunvalvonnasta sekä kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta. Pääministerille luovutettiin senioriliiton hallituksen viesti otsikolla ”Juhlapuheiden aika on ohi – Vaadimme ikäarvostusta ja yhdenvertaisuutta!”. Viestin voi lukea kokonaisuudessa alta.

Samalla pääministerille luovutettiin myös Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n yhteinen kannanotto koskien STEAn kanssa avustuksista käytävää keskustelua.

Kansallinen senioriliitto ry:n hallituksen viesti pääministeri Petteri Orpolle 5.6.2025

Juhlapuheiden aika on ohi - Vaadimme ikäarvostusta ja yhdenvertaisuutta

  • Palkansaajille luvatut veronalennukset tulee ulottaa myös eläkkeisiin. Samasta bruttopalkasta ja bruttoeläkkeestäon jäätävä välittömien verojen ja veroluontaisten maksujen jälkeen sama nettotulo niin eläkeläisille kuin palkansaajille.
  • Työskentelyä eläkeiän jälkeen jatkaville pitää karttua työeläkettä ilman yläikärajaa. Kertyneen lisäeläkkeenmaksatus pitää saada toimimaan ilman hakijalta erikseen vaadittavia toimenpiteitä. Niille, jotka jatkavat kokoaikaisesti työelämässä alimman eläkeiän jälkeen, pitää saada nykyistäparemmat kannustimet, kuten selvästi korkeampi työtulovähennys.
  • Kotitalousvähennys tulee palauttaa vuoden 2024 tasolle. Kotiin tehtävillä parannustöillä ja ostetuilla palveluillaedistetään kotona asumista. Samalla tuetaan kotimaista pienyrittäjyyttä.
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja ja lääkkeistä aiheutuvia kustannuksia pitää kohtuullistaa.
  • Valtionavustusten merkitys järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimintakyvylle ja sen organisoimallevapaaehtoistoiminnalle on elintärkeä. Rahoituspäätösten pitää kohdella avustuksen saajiayhdenvertaisisesti ja perustua laadullisesti ja määrällisesti mitattavaan arviointiin.

Eläkeläiset, 1,6 miljoona suomalaista, ovat moninainen joukko erilaisia ihmisiä. Puolet eläkeläisistä saa allemediaanieläkkeen 1 848 €, ja joka kolmannen eläkeläisen bruttoeläketulo jäi viime vuonna alle 1 500 euroonkuukaudessa (https://www.etk.fi/ajankohtaista, 27.3.2025). Toisaalta taas eläkeläisissä on pari prosenttia heitä, joiden eläkkeet ovat vähintään 6 000 euroa kuukaudessa. Eriarvoisuutta kasvattaa se, että eläketulon verotuksen kiristyminen osuu noin 22 500–57 500 euroa vuodessa eläkettäsaaviin, kun taas puoliväliriihessä tehdyt veropäätökset parantavat suurituloisen eläkeläisen asemaa entisestään.

Työelämän jo taakseen jättäneellä ihmisellä ei juurikaan ole mahdollisuuksia vaikuttaa kuukausituloihinsa eikä varautua tulevaan. Kaikki eivät kykene jatkamaan työelämässä, eikä se nykyisellä verotusmallillaole edes kannattavaa. Eläke nousee ainoastaan indeksikorotuksilla, joihin inflaatiovakauttajalla tullaan tilanteen niin vaatiessa puuttumaan.

Asiakasmaksujen korotusten myötä kansalaisten maksuosuus terveydenhuollosta on kasvanut entisestään ja on EU:n korkein (MTV-uutiset 7.4.2025). Julkisen terveydenhuollon suurin asiakaskunta ovat ikääntyneet. Työikäiset voivat käyttää heille maksutonta työterveyttä, jonka kulut maksavat pääasiassa työnantajat.

Senioriliiton selvitykset vahvistavat viestiä siitä, että erilaiseen yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan osallistuminen vähentääyksinäisyyden ja syrjäytymisen tunteita ja vahvistaa hyvinvointia ja jaksamista. Suuret leikkaukset sosiaali- ja terveyskentällä toimivien järjestöjen rahoitukseen vaarantavat niin 3,2 mrdeuroon arvostetun vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden kuin tärkeiden turvaverkkojen toimivuuden. Avustusleikkauksettulevat ennen pitkää näkymään palveluiden kysynnän kasvuna julkisella sektorilla riippumatta siitä, millaistayhdistystoimintaa avustuksella on tuotettu.

Senioriliiton STEA-avustus on ollut jo vuosien ajan selvästi muita eläkeläisjärjestöjä pienempi, kun avustus suhteutetaanjäsenmäärään ja toiminnan määrään. STEA-avustuksen osuus senioriliiton kokonaistuloista on vain noin kolmanneksen,kun osalla sote-järjestöistä se on jopa sata prosenttia. Leikkaukset tulevat koskettamaan yli 25 000 seniorin omistamaa yhteisöä, jota pyöritetään vain viiden työntekijän voimin. Koemme avustustilanteen erittäin epäoikeudenmukaisena.

Senioriliiton viesti pääministerille