EETU lausui asemanhaltijan tehtävien järjestämisestä Suomessa
Liikenne- ja viestintäministeriö on koonnut sidosryhmiltä tietoa ja näkemyksiä arviomuistioluonnoksesta, joka käsittelee asemanhaltijan lakisääteisten tehtävien nykytilaa sekä alustavia etenemisvaihtoehtoja vaikutuksineen. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry nosti lausunnossaan esille ikääntyneiden erityistarpeet.
1. Haluatteko esittää yleisiä huomioita arviomuistioluonnoksesta?
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. EETU yhtyy mietinnön näkemykseen siitä, että raideliikenteen avustustapahtumien määrä tulee kasvamaan tulevien vuosien aikana jo pelkästään väestön ikääntymisen vuoksi. Vanhemmissa ikäluokissa oman auton sijaan kulkuneuvona käytetään enemmän julkisia liikennepalveluita, mikä tulee esille tuoreimmissa selvityksissä (60+ Barometri yli 60-vuotiaiden hyvinvoinnista ja arjesta 2024. Eläkeliitto ry ja Tutkimustie Oy 2024).
Suunniteltaessa ja kehiteltäessä asemien esteettömyyspalveluita, muistutamme, että ikääntyneet ovat keskimäärin useammin moniliikuntarajoitteisia, ja heillä voi olla tämän lisäksi myös kognitiivisia rajoitteita. Jo pelkästään ikääntymisen aiheuttama fyysinen heikkeneminen lisää avuntarvetta. Erityisesti vanhemmissa ikäluokissa ikääntyneet asuvat keskimäärin useammin yhden ihmisen kotitalouksissa, mikä myös indikoi ikääntyneiden liikenne- ja liikkumiskäyttäytymistä.
Nykyisellään avustuspalveluita ja esteettömyyttä koskevat käytännöt ovat jo melko toimivia useimmilla asemilla Suomessa. Digitalisaatio voi tarjota mahdollisuuksia parantaa palveluita vielä nykyisestään. Esimerkiksi avustuspalvelun voisi varata lipuntilauksen yhteydessä, tai tieto mahdollisista hissirikoista asemilla tai aikataulujen muutoksista tulisi ennakkoon joko sähköpostilla tai tekstiviestillä. Samoin palvelun kautta voisi hakea tai saada automaattisesti asemien pohjakartat esteettömyysmerkintöineen. Muistutamme, että suunniteltaessa digitaalisia palveluita, palveluiden käyttäjiä on osallistettava ja kuultava suunnittelun aikana.
Digitaalisten kanavien rinnalla tulee myös säilyttää perinteiset asiointi- ja tiedonsaantikanavat. Tähän on myös valtakunnan vanhusasiavaltuutettu puuttunut (vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024). Matkustaminen voi vaatia monimutkaista tiedon seuraamista, kuten aikataulujen ymmärtämistä, junien vaihtamista ja asemien löytämistä. Erityisesti muistisairauksista tai heikentyneestä kognitiokyvystä kärsiville tämä voi olla vaikeaa. Lisäksi reaaliaikaiset muutokset, kuten aikataulujen muutokset, voivat aiheuttaa jopa matkan tahattoman keskeytymisen. Nykyisin junamatkojen varaamiseen ja seuraamiseen liittyvät toimet, kuten lipun ostaminen ja aikataulujen ajantasainen tarkistaminen, onnistuu käytännössä useimmiten vain digitaalisesti. Suuri osa ikääntyneistä ei käytä sujuvasti mobiililaitteita eikä verkkopalveluja. Tämä muodostaa esteen liikkumiselle ja liikkumisen vapauden toteutumiselle yhdenvertaisesti.
Mielestämme sen määrittely, kenelle vastuu avustuspalveluista kuuluu jatkossa, ei ole täysin yksiselitteinen. Palveluiden tarve vaihtelee suuresti jo senkin vuoksi, että kokonaisasiakasmäärät asemilla vaihtelevat joistakin kymmenistä kymmeniintuhansiin vuorokaudessa. Tarve tarkemmalle määrittelylle kuitenkin syntyy ennen kaikkea silloin, jos henkilöjunaliikennepalveluita tarjoaa jatkossa useampi yritys. Tähän asti matkanjärjestäjä VR on käytännössä vastannut esteettömyyspalveluista myös niillä asemilla, jotka eivät ole VR:n omistuksessa tai hallinnoimia. Ehdotamme selvitettäväksi Ruotsin mallia, jossa esteettömyyspalveluita tuottaa palvelu, johon voivat liittyä eri liikenneoperaattorit.
Lausunto jätetty 20.9.2024