
EETU lausui vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry lausui eläketuloverotuksesta vuodelle 2026. EETUn mielestä verotuksen lähtökohtana on oltava se, ettei eläkeläisten eläketulon verotus saa olla kireämpää kuin vastaavan ansiotulon verotus. EETU kannattaa eläketulon lisäveron pienentämistä ja sitä, että tulorajaa, jonka ylittävästä tulon osasta eläketulon lisäveroa on suoritettava, korotetaan 57 000 euroon vuodessa.
Lausunnonantajan lausunto
Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n mielestä ansio- ja eläketulon verotuksen lähtökohtana on oltava se, ettei eläkeläisen eläketulon verotus saa olla kireämpää kuin vastaavan ansiotulon verotus.
Tämä lausunto koskee erityisesti eläketulon lisäveroon tehtäviä muutoksia. Eläkkeiden verotukseen tehtiin tälle vuodelle varsin valitettavia muutoksia eläketulovähennyksen
heikennyksellä, mikä tässä esityksessä jää vielä korjaamatta.
Verotukseen ensi vuodelle tehtävien muutosten myötä eläkkeiden verotus kiristyy joissain tuloluokissa, mutta lievenee korkeimmissa tuloluokissa. Kun pienempiä eläkkeitä ei vastaavasti paranneta, merkitsee tämä eläkeläisten tuloerojen kasvua, mikä ei tue tavoitetta eläkeläisköyhyyden vähentämisestä.
Pidämme epäoikeudenmukaisena myös sitä, että hallitus on keventämässä palkkaverotusta antamatta samaa kevennystä eläkkeensaajille. Mielestämme verottoman eläketulorajan jälkeen verotus olisi saatettava samalle tasolle palkansaajien kanssa. EETU ry kehottaa vielä tarkastelemaan tehtäviä muutoksia, jotta eläkkeiden verotus ei kiristy missään tuloluokissa.
Ehdotettu laki vuoden 2026 tuloveroasteikosta sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikkoa uudistettaisiin osana kokonaisuutta, jossa työn verotusta kevennettäisiin ja ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet alennettaisiin noin 52 prosenttiin. Asteikkoon tehtävien muutosten eläketulon verotusta kiristävää vaikutusta pienennettäisiin lieventämällä eläketulon lisäveroa.
Myönteisenä pidämme ehdotusta eläketulon lisäveron veroprosentin laskemisesta 4 prosenttiin nykyisestä 5,85:stä. Kannatamme myös eläkkeiden lisäveron tulorajan korotusta 57 000 euroon nykyisestä 47 000 eurosta, koska tulorajaan ei ole tehty lainkaan indeksitarkastuksia. Nämä muutokset tuovat eläkkeitä tasa-arvoisempaan asemaan muiden tulotyyppien kanssa.
Ehdottoman kielteisenä pidämme sitä, että eläketulon verotusta aiotaan jälleen kiristää samalla kun palkkatulon verotusta lievennetään.
Eläketulon verotusta kiristettiin 1.1.2025 alkaen noin 22 500–57 500 euroa vuodessa eläkettä saavien osalta, minkä vaikutuksen arvioitiin etukäteen olevan keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä ja 255 euroa sekä enimmillään 1,15 prosenttiyksikköä ja 570 euroa. Nyt valtion tuloveroasteikkoon ehdotetaan jälleen eläketulon verotuksen kiristämistä tulovälillä noin 41 000–126 000. Eläketuloryhmään noin 41 000–57 000 euroa vuodessa kohdennetaan siten peräkkäin jo toinen korotus. Vuonna 2023 raippaveron maksajia oli jo noin 85 000.
Käytännössä noin 3500–8416 euroa kuukaudessa eläkettä saavilla verotus kiristyisi keskimäärin noin 20 euroa kuukaudessa ja enimmillään noin 50 euroa kuukaudessa. Kovimmin kiristys osuisi noin 4 000 euron suuruisiin kuukausieläkkeisiin.
Tahdomme muistuttaa, että suuri osa suomalaisten eläkkeistä ei ole suuria. Eläketurvakeskuksen mukaan yli 3 000 euron kuukausieläkettä sai vuonna 2024 vain 15 prosenttia eläkkeensaajista. Noin joka kolmas eläkkeensaaja sai viime vuonna vain alle 1 500 euroa kuukaudessa. Mediaanieläke vuonna 2024 oli 1848 euroa kuukaudessa. Joka viidennen eläke jäi alle 1250 €/kk; heidän keskieläkkeensä oli 1000 €/kk.
Indeksikorjausten ansiosta eläkkeissä nähtiin 2023 ja 2024 korkeina pidettyjä poikkeuksellisia korotuksia. Eläkkeisiin suunnitellaan tulevaisuudelle indeksijarrua, joka estää niiden kohoamista samaan tahtiin korkeasti nousevien elinkustannusten aikana. Sitä vastustamme, koska eläkkeiden ostovoiman pitää riittää turvaamaan toimeentulo vanhuuden ajalla.
On esitetty, ettei suurten eläkkeiden verotus saa lakimuutoksen myötä keventyä enempää kuin vastaavan palkkatulon verotus. Silti pienemmän tasoisiin palkkatuloihin ehdotetut tuloveron kevennykset ovat suuremmat kuin vastaavan tasoisiin eläketuloihin ehdotetut, eivätkä verotukseen ehdotetut helpotukset ylipäätään näy pienissä eläkkeissä. Samansuuruista tuloa tulisi johdonmukaisesti kohdella verotuksessa samalla tavalla riippumatta siitä onko tulon lähde palkka vai eläke.
Yhteenveto:
Kannatamme eläketulon lisäveron pienentämistä ja sitä, että tulorajaa, jonka ylittävästä tulon osasta eläketulon lisäveroa on suoritettava, korotetaan 57 000 euroon vuodessa. Uudistuksessa on varmistettava tasapuolinen verokohtelu eläketulolle ja palkkatulolle. Emme pidä perusteltuna eläkkeisiin suunniteltua indeksijarrua, joka estäisi eläkkeiden kohoamista korkeasti nousevien elinkustannusten aikana.
EETU lausui asiasta 15.8.2025.
Lisätietoa:
Kansallinen senioriliitto: toiminnanjohtaja Maarit Kuikka, 040 580 2494