EETU ry lausui sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta

EETU ry lausui sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n mielestä sosiaalihuoltolain asiakasmaksujen korotukset eivät ole kannatettavia. EETU ry:n mielestä esimerkiksi asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön säädetty käyttövara pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on jo nykyisellään liian pieni kattamaan omakustanteisia kuluja.

Lausunnonantajan lausunto

1 Onko ehdotus kokonaisuudessaan kannatettava?

Ei

Perustelut tiiviisti esityksen kannatettavuudesta?

Esityksessä on kannatettavia osia, kuten pyrkimys vähentää sosiaalihuollon kirjaamistyötä ja siten kohdentaa työtä enemmän asiakastyöhön. Kuitenkin asiakasmaksujen korottaminen ei ole hyväksyttävää tilanteessa, jossa asiakasmaksuja menee perintään ja ne rajaavat ihmisten mahdollisuuksia päästä tarvitsemiensa palveluiden piiriin.

16 Lausuntopalaute asiakasmaksuihin ehdotetuista muutoksista?

Vastustamme esitettyjä asiakasmaksujen nostoja.

Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön säädetty käyttövara pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on jo nykyisellään liian pieni kattamaan omakustanteisia kuluja. Ympärivuorokautisesta palvelusasumisesta ei myöskään saisi periä enempää asiakasmaksuja kuin ovat hoidon tosialliset kulut. Pariskuntien kohdalla on varmistettava, että kotona asuva puoliso voi säilyttää ympärivuorokautista palveluasumista edeltävän elintason.

Kotihoidon, kotisairaanhoidon ja kotipalvelun korkeammat kustannukset koskevat laajaa joukkoa erikuntoisia ikääntyneitä. Vanhuspalvelut ovat monelle kotona asuvalle iäkkäälle arjen ylläpitoon välttämättömiä palveluita. Nykyiselläänkin yli puolet kokee, että rahat eivät riitä kaikkiin välttämättömiin palveluihin. Yksittäisten asiakkaiden kohdalla maksujen korotuksilla on huomattavia vaikutuksia. Esitys jo itsessään mainitsee riskinä, miten maksujen korottaminen voi nostaa asiakkaan kynnystä palvelun vastaanottamiseen ja toisaalta ohjata palvelun valintaa asiakkaan tarpeen sijaan.

Suomessa on jo ennen nykyistä esitystä eurooppalaisittain korkeat terveydenhuollon asiakasmaksut. Kuten olemme lausunnossamme todenneet, pienituloisille eläkeläisille asiakasmaksujen korotukset voivat muodostaa esteen hakeutumiselle hoidon piiriin. Samaan aikaan osalla eläkeläisistä yhdessä maksettujen eläketuloverojen kanssa voidaan jo nykyisiä asiakasmaksuja pitää kohtuuttoman korkeina.

Kotihoidon ja kotipalvelun korotetut kustannukset jättävät pienituloisia ilman arjen turvallisuuden kannalta tärkeitä palveluja, kuten ateriapalveluja, turva- ja kuljetuspalveluita ja lääkärikäyntejä. Kotiin annettavien palvelujen myöntäminen ei saisi kuitenkaan pitkittyä, sillä ne ovat toimiessaan ennaltaehkäisevää ja siten raskaamman ympärivuorokautisen hoivan tarvetta vähentävää. Riskinä onkin, että korotetut kustannukset nostavat myöhemmin kustannuksia ja lisäävät ympärivuorokautisen kysyntää, vaikka edes nykyisellään siihen ei pystytä vastaamaan paikoittain riittävän nopeasti.

Köyhyys aiheuttaa osattomuutta, rajoittaa toimintakykyä ja eristää ihmisiä oman kodin yksinäisyyteen. Tällä on haitallinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen.

Mainittu asiakasmaksulain 11 §, joka velvoittaa hyvinvointialueita alentamaan sosiaalihuollon palveluista määrättyä maksua ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrättyä maksua, tai jättämään maksun perimättä siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä, ei toteudu riittävän hyvin käytännössä. Vuonna 2025 päätyi yli puoli miljoonaa asiakasmaksua ulosottoon, joka on kylmä tapa periä kuluja ihmisen tarvitsemasta hoidosta.

Jos maksun kohtuullistamista tai perimättä jättämistä maksukyvyttömiltä ei saada hyvinvointialueilla paremmin käytäntöön jättää yhä useampi jatkossa hakeutumatta hoitoon tai tarvitsemansa palvelut vastaanottamatta. Sen vaikutukset näkyvät heikentyneenä hyvinvointina ja terveytenä, sekä myöhemmin kohonneina kustannuksina.  Ehdotamme siis asiakasmaksujen kohtuullistamisen ja perimättä jättämisen toteutumisen seuraamista. Samalla ehdotamme kohtuullistamisen ja perimättä jättämisen automatisoinnin mahdollisuuden selvittämistä.

Jo aiemmin tehtyjen asiakasmaksukorotusten, sosiaaliturvaan kohdistuneiden leikkausten ja lääkekustannusten kasvun yhteisvaikutus suunniteltujen maksukorotusten kanssa on kohtuuton.

Kritisoimme myös asiakasmaksujen osalta niiden sisällyttämistä tähän esitykseen, sillä niiden valmistelua ei ole juuri sisällytetty 15.8.2025 – 31.1.2026 työskennelleen sosiaalihuollon palvelu-uudistuksen työryhmän työhön. Työryhmä on tämän vuoden helmikuun raportissaan korostanut lisäsäästökohteisiin, mukaan lukien asiakasmaksujen korotukset, liittyvän huolellisen vaikutusten arvion tekemisen tärkeyttä mahdollisessa niihin liittyvässä jatkovalmistelussa.

18 Antaako esitysluonnos riittävän ja oikean kuvan lakiehdotusten taloudellisista vaikutuksista?

Ei

Perustelut tiiviisti?

Asiakasmaksujen korotukset voivat vähentää ihmisten hakeutumista sosiaali- ja terveyspalveluihin tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä, mikä voi lisätä kustannuksia myöhemmin. Tätä vaikutusta esityksessä ei ole arvioitu riittävästi.

19 Antaako esitysluonnos riittävän ja oikean kuvan lakiehdotusten muista vaikutuksista ja yhteisvaikutuksista?

Ei

Perustelut tiiviisti?

Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistamisen kireä aikataulu kuvastaa välinpitämättömyyttä esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksista.

 

Lisätietoja:

Kansallinen senioriliitto: toiminnanjohtaja Maarit Kuikka, 040 580 2494

Lausunto sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta