
Senioriliitto lausui lahjoitusten verovähennysoikeudesta
Kansallinen senioriliitto ry pitää lähtökohtaisesti hyvänä asiana sitä, että lahjoitusten vähennysoikeutta laajennetaan. Lakiesityksen suurin puute on se, että siinä rajataan lahjoituksen verovähennysoikeuden ulkopuolelle useimmat sote-järjestöille tehdyt lahjoitukset. Ehdotettu rajanveto verovähennysoikeuden hyödyntämisestä järjestöjen kesken on epälooginen ja asettaa terveyttä ja hyvinvointia edistävät järjestöt eriarvoiseen asemaan.
Senioriliiton mielestä verovähennysoikeus pitää laajentaa koskemaan kaikkia rekisteröityjä sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä, joilla on voimassa oleva rahankeräyslupa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksia leikataan 140 miljoonalla euroa vuoteen 2027 mennessä, mikä on yli kolmanneksen vähemmän verrattuna vuoden 2024 STEA-avustusten kokonaismäärärahaan. Olisikin luontevaa, että lainsäädännön keinoin pyritään tukemaan sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä ja tulojen hankintaa tilanteessa, joissa valtion rahoitus pienenee merkittävästi.
Hallituksen esityksessä esitetään, että lahjoitusvähennys laajennetaan koskemaan mm. nuorisojärjestöjä. Tällä hetkellä erityisesti ikääntyneiden suhteellinen ja absoluuttinen määrä kasvaa Suomessa. Suomessa oli vuoden 2023 lopulla noin 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä (Tilastokeskus). Heidän määränsä arvioidaan kasvavan noin 0,2 miljoonalla seuraavan 15 vuoden aikana. Tätä taustaa vasten olisi ollut luontevaa kohdistaa lahjoitusten verovähennysoikeus myös sellaisille järjestöille, jotka edistävät ikääntyneiden hyvinvointia. Edistämällä ikääntyneiden hyvinvointia voidaan vähentää sosiaali- ja terveyskuluja.
Senioriliiton mielestä kansalaisille tarjoutuu lakiehdotuksessa esitettyjen muutosten myötä aikaisempaa laajemmat mahdollisuudet valita, mihin yleishöydyllisiin kohteisiin he verojen sijaan haluavat käyttää tulojaan tai omaisuuttaan. Senioriliitto arvioi kuitenkin, että vaikka rahalahjoitusta laajennettaisiin koskemaan myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, olisi lahjoitusten kokonaissuma vain murto-osa verrattuna 140 miljoonan avustusleikkauksiin. Yksittäisen yhdistyksen kohdalla lahjoitus sen sijaan saattaisi olla eräissä tapauksissa taloudellisesti merkittäväkin.
Luonnollisten henkilöiden kohdalla ehdotettu lahjoitusvähennyksen alarajan laskeminen nykyisestä 850 eurosta 500 euroon on kannatettava, kun tavoitteena on kannustaa yksityishenkilöitä lisäämään lahjoituksia, ja samalla parantaa järjestöjen mahdollisuuksia hankkia lisää rahoitusta. Yksityishenkilöiden lahjoitusvähennyksen alarajaa voisi laskea jopa vielä ehdotettua enemmän. Perusteluna ovat suomalaisten mediaaniansiot. Suomalaisten palkkamediaani oli 3 289 €/kk ja eläkemediaani 1 848 €/kk vuoden 2024 lopulla (Tilastokeskus; Eläketurvakeskus). Mikäli alaraja olisi ehdotettua 500 euroa alempi, voisi se kannustaa ja mahdollistaa lahjoituksen tekemisen ja siitä saatavan verohyödyn vielä suuremmalle osalle suomalaisista.
Senioriliitto lausui luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta maanantaina 16.6.2025.