Senioriliitto lausui valmiuslaista
Senioriliitto toteaa lausunnossaan, että työryhmän tekemä ehdotus uudeksi valmiuslaiksi selkiyttäisi eläkkeiden maksatusta poikkeusoloissa koskevaa lainsäädäntöä. Ehdotettu valmiuslaki rajoittaisi eläkkeiden maksatuksen ketjuttamista, mitä pidämme hyvänä asiana. Jo voimassa oleva valmiuslaki mahdollistaa eläkkeiden maksatuksen lykkäämisen, alentamisen tai maksatuksen keskeyttämisen eräissä poikkeusoloissa.
Nämä olosuhteet, joissa eläkkeiden maksatusta voidaan rajoittaa jo nykyisen lainsäädännön nojalla, ovat aseellisen hyökkäyksen tai siihen rinnastettavan toimenpiteen aikana tai välittömässä jälkitilassa tai aseellisen hyökkäyksen tai siihen rinnastettavan toimenpiteen uhatessa. Eläkkeiden maksamista voidaan rajoittaa myös tilanteessa, jolloin yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti ja laajamittaisesti estyvät tai lamaantuvat.
12 luvun säännöksiä ja säännöskohtaisia perusteluja koskevat huomiot:
Kansallinen senioriliitto ry on suomalainen eläkeläisjärjestö. Maamme vanhimmilla ikäluokilla, joista monet ovat liittomme jäseniä, on henkilökohtaisia muistoja ja kokemuksia maamme sotavuosista 1939–1945 ja niitä seuranneista vaaran vuosista. Vanhimmat ikäluokkamme edustajat tietävät henkilökohtaisesti, mitä tarkoittaa omista eduista joustaminen tilanteessa, jossa maamme itsenäisyys ja tulevaisuus olivat vaakalaudalla. Tähän vanhimmilta ikäluokiltamme saamaan kokemukseen pohjautuen senioriliitto toteaa, että valmiuslain tulee olla sisällöltään sellainen, että sen avulla pystytään turvaamaan Suomen itsenäisyys ja suvereniteetti kaikissa tilanteissa. Yksi itsenäisen ja suvereeninen valtion toimintaedellytyksiä on valtion maksukyvyn säilyttäminen.
Pahimpienkin skenaarioiden toteutuessa, joita varten valmiuslaki ja puolustustilalaki on säädetty, on samalla taattava elämisen edellytykset, myös heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville.
Senioriliitto arvioi, että ehdotettu valmiuslaki selkiyttää eräiltä osin tilannetta verrattuna voimassa olevaan lainsäädäntöön. Nykyinen voimassa oleva valmiuslain 56 § ja ehdotettu valmiuslain 85 § sisältävät kumpikin kolme samanlaista keinoa, joilla voidaan puuttua eläkkeiden maksatukseen. Samoin olosuhteet, jotka mahdollistavat lain soveltamisen, ovat sisällöltään samat ehdotetussa valmiuslaissa (11 §, kohdat 1–2 ja 6) ja voimassa olevassa lainsäädännössä.
Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaisi kolmen erilaisen toimenpiteen ketjuttamisen ilman rajoituksia. Vastaavasti nyt ehdotettu 85 § rajoittaa toimenpiteiden kestoa, jolloin eläkkeiden maksatusta voidaan lykätä korkeintaan kuusi kuukautta.
Arvioitaessa miten ehdotetun 85 §:n toimenpiteet vaikuttavat eläkeläisten talouteen, voidaan eläkkeiden maksatuksen lykkäämistä pitää taloudellisesti kevyimpänä ratkaisuna, koska kysymys on ainoastaan maksun ajankohdan siirtämisestä. Eläkkeiden maksatuksen keskeyttäminen ja tilapäinen alentaminen johtaisivat sen sijaan pysyvään tulonmenetykseen. Toimenpiteiden vaikutusten kokonaisvaltainen arviointi yhdessä kaikkien ihmisten arkea ja taloutta mahdollisesti rajoittavien toimenpiteiden kanssa on haastavaa. Toivommekin, että jatkovalmistelussa huomioidaan kokonaisvaltaiset vaikutukset erilaisiin kotitalouksiin eri skenaariovaihtoehdoissa.
Arvioitaessa eri potentiaalisten toimenpiteiden yhteisvaikutusta pitäisi olla tiedossa ja arvioida, mitä muita taloudellisia toimenpiteitä voisi kohdistua eläkeläisiin ja yleensä suomalaisiin poikkeusoloissa. Esimerkiksi, keiden kansalaisten omaisuuteen voisi kohdistua pakkolunastuksia tai käyttöönottoa, yksityisen omaisuuden hallinnan rajoittamista ja muita toimenpiteitä, jotka voisivat johtaa yksityisen omaisuuden arvon tai liikevaihdon laskuun tai omaisuuden pysyvään menetykseen. Osalla kansalaisista saattaisi tuhoutua omaisuutta ehdotetun 11§:n kohtien 1,2 ja 5 kaltaisissa tilanteissa. Kaikkea kriisin seurauksena tuhoutunutta yksityistä omaisuutta vakuutusyhtiöt eivät korvaisi. Edellä todetun lisäksi vaikutuksissa pitäisi huomioida vielä poikkeusolojen säännöstely ja niiden vaikutukset.
Tilastokeskuksen mukaan yli 55-vuotiaiden nettovarallisuus oli nuorempia ikäluokkia suurempi. Nettovarallisuuteen vaikuttaa merkittävästi asuntovarallisuus. Suurempi ja monipuolinen eri omaisuuslajeja sisältävä varallisuus tuo lisäturvaa, mikäli eläkkeiden maksatukseen kohdistuisi rajoitustoimenpiteitä. Vanhemmilla ikäluokilla on myös enemmän rahoitusvaroja ja muita reaalivaroja kuin nuoremmilla ikäluokilla (alle 45-vuotiaat), ja kaikkein vanhimmilla ikäluokilla on selvästi vähemmän velkaa kuin nuoremmilla ikäluokilla. Samaan aikaan huomattavalla osalla eläkeläisistä kokonaiseläke on pieni tai maltillinen. Kolmanneksella eläkeläisistä kokonaiseläke oli korkeintaan 1 500 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Pieni eläke yhdistettynä vähäiseen varallisuuteen heikentää mahdollisuuksia selviytyä poikkeusoloissa, varsinkin, jos henkilö asuu yhden ihmisen kotitaloudessa. Näin siitä huolimatta, vaikka voimassa oleva ja ehdotettu lainsäädäntö turvaa väestön vähimmäistoimeentulon.
Senioriliitto lausui asiasta 26.2.2026.
Lisätietoa:
Kansallinen senioriliitto: toiminnanjohtaja Maarit Kuikka, 040 580 2494