Pajatsoista miljardeihin – nyt perussuomalaiset vievät kaiken kansalaisyhteiskunnalta
Valtionvarainministeriö julkaisi 6.8. ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Joitakin päiviä aikaisemmin valtionvarainministeri Riikka Purra oli haastattelussaan kertonut, että lisäleikkauksia tarvitaan miljardin euron edestä.
Ja niinhän siinä kävi, että saksikäsi-Riikka puuttui jälleen sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Esityksen mukaan ensi vuonna jakoon tulevia avustusvaroja leikattaisiin edelleen sadalla miljoonalla eurolla jo päätettyjen 140 miljoonan euron lisäksi. Ja jotta hämmennys ja epäselvyys olisivat mahdollisimman suurta, vuoden 2027 kohdalla taulukossa lukee sote-avustusten kohdalla toinen sata miljoonaa euroa, joka kuitenkin tarkoittanee vaalikauden loppuun mennessä tehtävien lisäleikkausten yhteismäärää, ei toista sadan miljoonan euron leikkausta. – Nähtäväksi jää, mikä on oikea tulkinta. Kysymys olisi joka tapauksessa vähintään noin 2/3 leikkauksesta vuoden 2024 avustustasoon nähden. Näin nopeasti tehtävä suuri leikkaus järjestöjen avustuksiin on puhtaasti ideologinen, eikä anna valmisteleville virkamiehille tai järjestöille aikaa sopeutua nopeasti muuttuvaan tilanteeseen.
Perussuomalaisen ministerin itsekäs ja puoluepoliittisesti värittynyt toiminta ei ole jäänyt muilta hallituspuolueilta huomioimatta. Tuntuu käsittämättömältä, että vain reilun kymmenen prosentin kannatuksen omaava puolue vaarantaa hallitusyhteistyön tämänkaltaisilla ohilyönneillä. Jos hallitus kaatuisi Purran toimintaan ja esityksiin ja jouduttaisiin uusiin vaaleihin, perussuomalaisille ei kunnian kukko vaaleissa laulaisi.
Puoluetuki kelpaa, kansalaistoiminta ei
Puoluetuki kuluvalle vuodelle on reilut 34,5 miljoonaa euroa. Puoluetukea jaetaan yhdeksälle eduskuntapuolueelle. Perussuomalaisten tuki on pelkästään lähes kahdeksan miljoonaa euroa, vaikka puolueen jäsenmäärä on korkeintaan 16 000 henkilöä. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustuksia jaettiin 724 järjestölle noin 304 miljoonan euron verran.
Järjestötoiminnan arvostus on perusuomalaisten keskuudessa olematon. Purra kertoo, ettei hallitus voi tehdä sellaisia säästöpäätöksiä, jotka lisäävät työttömyyttä. Anteeksi kuinka: jo nyt SOSTEn kyselyissä on tullut esille se, että järjestöt ovat joutuneet irtisanomaan työntekijöitä, eikä esimerkiksi eläköityvien työntekijöiden paikkoja täytetä. On myös esitetty arvioita tulevista irtisanomisista, joiden määrä olisi vähintään tuhat työntekijää.
Suurin ongelma on kuitenkin siinä, että yksittäinen kansalainen, joko toimiessaan aktiivisena järjestötyössä, osallistuessaan muutoin yhdistystoimintaan tai saadessaan sellaista apua, jota julkinen sektori ei pysty tarjoamaan, menettää kaiken tämän. Pelkästään vapaaehtoistoiminnan arvoksi on laskettu 3,2 mrd euroa vuosittain. Pitkällä tähtäimellä järjestötoiminnan alasajo heikentää kansalaisten hyvinvointia kasvattamalla yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Sen sijaan julkisten sote-palveluiden tarve kyllä kasvaa.
Päättäjiltä unohtunutta historiaa
Palautetaan vielä mieliin kansalaisjärjestötoimintaa tukevan varanhankinnalla ja sen myötä avustustoiminnan syntymisen mielenkiintoinen historia. Pelaamisesta ja kilpailemisesta kiinnostunut Arvo Ylppö oli Berliinissä asuessaan iskenyt silmänsä suosittuihin pajatsopeleihin. Hän keksi pajatsoista oivan rahalähteen vastaperustetulle Mannerheimin Lastensuojeluliitolle ja ryhtyi tuomaan niitä 1920-luvulla Suomeen. Seuraavina vuosina myös muut järjestöt innostuivat kehittämään varainhankintaansa rahapelitoiminnan kautta, mistä lopulta seurasi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) synty 1.4.1938.
Vuosikymmenten aikana RAY jakoi miljardeja sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Vuonna 2017 RAY:n toiminta kuitenkin päättyi, kun se, Fintoto Oy ja Veikkaus Oy yhdistyivät valtion omistamaksi rahapeliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Veikkaus Oy. Samalla vastuu sote-järjestöjen avustusten käsittelystä siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA).
Vuodesta 2024 alkaen Veikkauksen avustusrahat siirtyivät osaksi valtion yleiskatteellista budjettia. Jo vuoden 2023 elokuussa uusi hallitus iski neuvotteluissaan kyntensä avustusrahoihin, ja seuraavana vuonna hallitusohjelmaan kirjattuja avustusleikkauksia sekä aikaistettiin että niiden määrää kasvatettiin. Ensimmäiset leikkaukset toteutuivatkin jo kuluvana vuonna, ja entisestään lisää on luvassa vuodesta 2026 eteenpäin.
Alle sadassa vuodessa on päädytty tilanteeseen, jossa valtio on ottanut järjestöjen varainhankinta- ja avustusmallissa isännän roolin. Valtio on vienyt järjestöiltä niiden itsensä ideoiman varainhankintatavan ja nyt lopulta myös kaiken rahoituksen, joka piti kattaa veikkaustoiminnan tuotoista. Juhlapuheissa järjestäytynyt kansalaistoiminta saa kiitosta, todellisuus on toinen. Mielessä Bye, bye, Miss American pie -lyriikka hieman muutettuna: ”Today the civil society (alun perin music) died.”
