Jyväskylän seniorit: Me tarvitsemme rakkautta, hyväksyvää katsetta ja lämmintä kosketusta. Me tarvitsemme juhlaa arkeemme.
Me tarvitsemme rakkautta, hyväksyvää katsetta ja lämmintä kosketusta. Kun emme itse uskalla kertoa tunteistamme, voimme turvautua runojen ja laulujen sanoihin.
Seniorit viettivät rakkaudellista iltapäivää marraskuun viimeisenä tiistaina Jyväskylän Vanhassa Pappilassa, joka on kaupunkimme rakkaudellisin paikka. Rakkauden tulkeiksi olimme saaneet nuoren muusikko Saara Siltalan ja lausuja Sinikka Haapasen.
Kaksi tuntia kului siivillä kuohuviinistä, ylellisistä iltapäiväkahveista, rakkausrunoista ja -lauluista nauttien. Ohjelma oli jaksotettu kolmeen teemaan; Rakkauden lähteillä, Unelmien ja pettymysten rakkaudesta ja viimeisenä Rakkaus elämän voimana.
Saara Siltala aloitti Jenni Vartiaisen laululla Ihmisten edessä ”Sanot tänä iltana kävellään käsi kädessä, Ihmisten edessä, Älä sinä muista välitä, Sillä me ollaan yhdessä” ja Sinikka jatkoi Hymyilevän Apollon sanoin, jossa kaikkia koskettivat tutut sanat ”Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk´ei aina esille loista”.
Esitysten ajan salissa oli hiiren hiljaisuus, mutta kun annoin luvan porinatuokiolle, tuntui kuin pappilan ikkunat olisivat helisseet tunteiden purkautuessa muistoiksi ja kokemuksiksi, jotka haluttiin jakaa.
Ohjelma oli koottu tutuista sekä monille tuntemattomista teksteistä ja sävelistä. Aivoille teki hyvää kuulla uutta. Monella oli rakkaudellisia muistoja pappilan kappelissa vihkimisestä, perhejuhlista salissa, jossa olimme, kirkkokahveista, kuoroharjoituksista jne. Nyt pappilassa toimii ravintola, josta on tullut meille lounastreffipaikka. Haluamme järjestää ikimuistoisia juhlahetkiä arjen iloksi paikassa, joista jää uusia muistoja.
”Sulle laulan neiti, kesäheinä, sydämeni suuri hiljaisuus, uskontoni, soipi sävelinä, tammenlehvä-seppel vehryt, uus.”
Sirpa Teräväinen
Tilaisuuden juontajaSeniorit viettivät rakkaudellista iltapäivää marraskuun viimeisenä tiistaina Jyväskylän Vanhassa Pappilassa, joka on kaupunkimme rakkaudellisin paikka. Rakkauden tulkeiksi olimme saaneet nuoren muusikko Saara Siltalan ja lausuja Sinikka Haapasen.
Kaksi tuntia kului siivillä kuohuviinistä, ylellisistä iltapäiväkahveista, rakkausrunoista ja -lauluista nauttien. Ohjelma oli jaksotettu kolmeen teemaan; Rakkauden lähteillä, Unelmien ja pettymysten rakkaudesta ja viimeisenä Rakkaus elämän voimana.
Saara Siltala aloitti Jenni Vartiaisen laululla Ihmisten edessä ”Sanot tänä iltana kävellään käsi kädessä, Ihmisten edessä, Älä sinä muista välitä, Sillä me ollaan yhdessä” ja Sinikka jatkoi Hymyilevän Apollon sanoin, jossa kaikkia koskettivat tutut sanat ”Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk´ei aina esille loista”.
Esitysten ajan salissa oli hiiren hiljaisuus, mutta kun annoin luvan porinatuokiolle, tuntui kuin pappilan ikkunat olisivat helisseet tunteiden purkautuessa muistoiksi ja kokemuksiksi, jotka haluttiin jakaa.
Ohjelma oli koottu tutuista sekä monille tuntemattomista teksteistä ja sävelistä. Aivoille teki hyvää kuulla uutta. Monella oli rakkaudellisia muistoja pappilan kappelissa vihkimisestä, perhejuhlista salissa, jossa olimme, kirkkokahveista, kuoroharjoituksista jne. Nyt pappilassa toimii ravintola, josta on tullut meille lounastreffipaikka. Haluamme järjestää ikimuistoisia juhlahetkiä arjen iloksi paikassa, joista jää uusia muistoja.
”Sulle laulan neiti, kesäheinä, sydämeni suuri hiljaisuus, uskontoni, soipi sävelinä, tammenlehvä-seppel vehryt, uus.”
Sirpa Teräväinen
Tilaisuuden juontaja