Tehoavatko valmisteilla olevat koronarokotteet ikäihmisiin? – Tästä ei ole vielä varmaa tietoa

Tehoavatko valmisteilla olevat koronarokotteet ikäihmisiin? – Tästä ei ole vielä varmaa tietoa

Suurin kysymys ikäihmisten rokottamisessa koronaa vastaan on se, kuinka hyvän suojatehon se heillä antaa.

Teksti: Tiina Saari

Kilpailu koronarokotteista on käynyt viime aikoina kuumana. Rokote on tuonut toivoa marraskuun pimeyteen.

Jos saadaan käyttöön rokote, joka toimii iäkkäillä hyvin, he ovat todennäköisesti ensimmäisten rokotettavien joukossa ainakin Maailman terveysjärjestön ja EU-komission jäsenmailleen lähettämien neuvojen mukaisesti.

Kolme pisimmällä olevaa koronarokotetta ovat yhdysvaltalaisen lääkeyrityksen Modernan kehittämä RNA-rokote, monikansallisen lääkeyritys Pfizerin ja mainzilaisen Biontechin RNA-rokote sekä brittiläisen AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston yhteistyössä kehittämä adenovirusvektoripohjainen rokoteaihio.

Tulevaa rokotetta tai rokotteita käytetään niissä ikäryhmissä, joille Euroopan lääkeviranomaiset ovat rokotteen käyttöaiheen hyväksyneet.

– Hyväksymisen edellytys on, että rokotteen tehosta ja turvallisuudesta kyseisessä ikäryhmässä on riittävästi tietoa. Rokotetutkimuksiin on ensin otettu työikäisiä aikuisia, mutta nyt tutkimuksissa on mukana iäkkäitäkin, kertoo Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltola.

– Jos saadaan käyttöön rokote, joka toimii iäkkäillä hyvin ja on hyväksytty käytettäväksi iäkkäillä, niin kyllä ikäihmiset ovat alkuvaiheessa rokotettavien joukossa.

Hänen mukaansa Suomen rokottamisjärjestyksessä huomioidaan vakavan taudin ja kuoleman riski, joka on suuri iäkkäillä ja perussairauksia sairastavilla.

Lisäksi tarkoitus on huomioida se, että terveydenhuollon työntekijöiden rokotuksista on hyötynä terveydenhuollon toimintakyvyn suojaaminen.

Riittävä teho saatava

Tehoavatko rokotteet riskiryhmässä oleviin ikäihmisiin?

– Rokotteita on testattu ikäihmisillä, mutta emme kuitenkaan vielä tiedä, kuinka tehokas rokotus on heille. Tästä ei ole vielä riittävästi tehotutkimustietoa käytettävissä, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Tutkimusten perusteella tiedämme, että usea nyt kehitteillä oleva rokoteaihio synnyttää vasta-aineita myös ikäihmisissä. Emme kuitenkaan tiedä vielä, mitkä vasta-aineet ovat suojan kannalta avainasemassa ja kuinka suuri tuo vasta-aineiden määrän pitää olla, jotta se riittää suojaamaan koronaviruksen aiheuttamalta taudilta.

Nohynekin mukaan esimerkiksi Pfizer on testannut rokotetta myös 65–85-vuotiaiden ryhmällä. Lääkeyhtiö on aloittanut tutkimukset 12-15-vuotiaiden nuorten ikäryhmällä.

– 90 prosentin suojateho on laskettu yhteensä kaikissa ikäryhmissä. Emme vielä tiedä ikäryhmittäin ositettuja rokotteen suojatehon tietoja. Emme myöskään tiedä, miten rokote tehoaa erilaisissa lääketieteellisissä riskiryhmissä.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR suosittelee Suomeen kolmen eri rokotteen hankkimista: adenovirusvektorirokotetta, mRNA-rokotetta sekä rokotetta, joka sisältää immuunivastetta tehostavan adjuvantin.

Rokotteissa on käytetty seitsemää eri tekniikkaa.

– On ajateltu, että erityisesti ikääntyneet tarvitsisivat rokotteeseen tehosteaineen, Nohynek sanoo.

– Kun elimistö vanhenee, myös immuunijärjestelmä vanhenee. Iäkkään ihmisen elimistö ei välttämättä muodosta riittävästi suojaavia vasta-aineita. Rokotteen pitää olla ikäihmisillä riittävän tehokas, jotta voimme ajatella heidän olevan turvassa.

Haittareaktiot ikäihmisillä lieviä

Haittavaikutukset rokotteista tulevat yleensä nuorille ihmisille.

– Haittareaktiot ovat ikäihmisillä usein lievempiä kuin nuorilla, Nohynek sanoo.

Suurin riski on, että rokotuksesta huolimatta ikäihminen sairastuisi koronaan. Iskisikö korona kuitenkin rokotuksen ansiosta huomattavasti lievempänä kuin ilman sitä?

– Emme vielä tiedä. Vaikka rokote tehoaisi ikäihmisiin vain 25-prosenttisesti, ikäihmisiä kannattaisi silti rokottaa ensimmäisten joukossa. Heidän keskuudessaan kuoleman ja vakavan sairauden riski on niin huomattava. Korkea ikä on suurin yksittäinen vakavan koronataudin riskitekijä.

Rokotusten toteuttamisen suunnittelu on meneillään. Halutaanko rokotuksilla estää kuolemia ja vakavaa tautia vai estää tartuntojen leviämistä?

– Ikäihmisten rokottaminen on tärkeää, mutta rokotusjärjestykseen vaikuttaa myös se, millaisia tehotietoja saamme rokotteista.

Nohynek kannustaa ikäihmisiä ottamaan rokotuksen joka tapauksessa heti, kun sitä heille suositellaan.

Rokotteita tullaan saamaan Suomeen erikokoisissa erissä. Ensimmäisessä vaiheessa rokotetta on tarjolla hyvin vähän, mahdollisesti vain 1–10 prosenttia tarpeesta. Viranomaiset antavat suosituksen ensimmäisen vaiheen rokotettavista.

Asiantuntijoiden suositus tarkentuu, kun teho- ja turvallisuustietoa saadaan lisää nyt kehitteillä olevista rokotteista.