Anneli Taina vaatii: Vanhusasiavaltuutetun valtuuksien ja vaikuttavuuden tulee olla todellisia

Anneli Taina vaatii: Vanhusasiavaltuutetun valtuuksien ja vaikuttavuuden tulee olla todellisia

Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina vaatii, että vanhusasiavaltuutetulle on säädettävä oikeudet puuttua konkreettisesti ikäihmisten ongelmatilanteisiin. Suomeen tarvitaan vanhusten äänen vahvistajaa, puolesta puhujaa ja tukijaa oikeuksien toteutumisessa. Työnkuvan tulee olla vähintään samanlainen kuin yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja tasa-arvovaltuutetulla.

Vanhusasiavaltuutetun tehtävän tulee puheenjohtaja Anneli Tainan mukaan olla laajempi kuin vanhusten oikeuksien puolustaminen. Valtuutetun pitää voida toimia kaikkien ikäihmisten hyväksi. Sen johdosta tehtävän nimike voisi olla esimerkiksi Ikäihmisten valtuutettu tai seniorivaltuutettu. 

Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja jatkuvasti kehittyvässä teknologiassa ikääntyvän väestön on yhä vaikeampaa valvoa omia oikeuksiaan ja saada heille tarkoitettuja etuja ja palveluja. Moni vanhuksen omaishoitaja on ikäihminen itsekin. Lisäksi koti- ja laitoshoidossa on suuri määrä vanhuksia, joiden toimintakyky on lähes olematon tai täysin rajoittunut.

Vanhusasiavaltuutetun tulee voida vaikuttaa siihen, että ikäihmisten omaa tahtoa kunnioitetaan. Heidän on tultava kuulluksi ja heidän palvelunsa on järjestettävä ihmisarvoa kunnioittavasti. Vanhusasiavaltuutetun on laitettava yhteiskunta ja päättäjät koville epäkohtien edessä.

Vanhusasiavaltuutetulla on oltava riittävät taloudelliset voimavarat ja tarpeeksi henkilökuntaa vastaamaan yhteydenottoihin. Valtuutettu tarvitsee tuekseen tekijöitä, joilla on sosiaali- ja terveysalan asiantuntemusta sekä monipuolista kokemusta yhteiskunnallisesta viestinnästä.

Yksi vaihtoehto on, että vanhusasiavaltuutetun toimisto toimisi oikeusasiamiehen kansliassa, mikä vahvistaisi voimavaroja.  Vanhusasiavaltuutetun on oltava tiiviisti yhteydessä valvontaviranomaisiin, kuntiin, Valviraan ja aluehallintovirastoihin. Säännöllinen yhteydenpito eläkeläisjärjestöihin ja kuntien vanhusneuvostoihin on myös erittäin tärkeää, sillä niissä tunnetaan ikääntyneiden arki paikallisella tasolla.

Vanhusasiavaltuutetun on kiinnitettävä huomiota ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ei pelkästään sote-palveluihin. Ikäihmisten osallisuuden lisääminen, liikunnan ja kulttuurin tukeminen sekä eläkeläisjärjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen ovat tärkeitä.