EETU lausui perusterveydenhuollon hoitotakuusta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta (perusterveydenhuollon hoitotakuu)

 

I PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOSAIRAANHOITOA KOSKEVAT KYSYMYKSET

Liittyykö voimassa olevan hoitotakuusääntelyn noudattamiseen perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa haasteita ja jos, niin millaisia? Miten arvioitte tilanteen kehittyvän, jos 23 vuotta täyttäneiden hoitoon pääsyn enimmäisaikoja ei pidennettäisi?

Lähtökohtaisesti hoitotakuuta olennaisempaa on tarkastella käytössä olevia voimavaroja. Keskeinen riskitekijä on hoitohenkilöstön määrän vähenemisen. Nykyisellään hyvinvointialueet joutuvat karsimaan kuluja mahdollisesti kaikesta saadakseen talouden tasapainoon. Käytössä olevien resurssien kohdentaminen järkevällä tavalla vaikuttaa vahvasti siihen, millaista hoitotakuusääntelyä pystytään ylipäänsä tekemään vaarantamatta henkilön hyvinvointia ja terveyttä.

Koska iäkkäiden ympärivuorokautista hoitoa on lakkautettu, yhä huonokuntoisempia iäkkäitä hoidetaan kotihoidon piirissä. Kotihoidon resurssit puolestaan ovat riittämättömät, eikä palvelutarvekartoituksen mukaista ole pystytty järjestämään (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Suomessa, Valtakunnallinen asiantuntija-arvio, syksy 2023 THL). Tämä edelleen johtaa paineeseen julkisen terveydenhuollon avohoidon ja perusterveydenhuollon palveluiden osalta. Hoidon tarpeessa olevien, yhä huonokuntoisempien ikääntyneiden lukumäärä kasvaa. Jonossa ei ole mahdollisuutta kuntoutua tai parantua.

Jos hoitoon pääsyn enimmäisaikoja ei pidennettäisi, koko terveydenhuoltojärjestelmä toimisi kustannusvaikuttavammin sekä inhimillisen kärsimyksen määrää paremmin lievittäen.

Kuinka paljon arvioitte 23 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitoonpääsyaikojen pitenevän hoitotakuun keventämisen myötä?

Vapaamuotoiset kommentit:

Riittävä rahoitus ja terveydenhuollon organisointi ovat ratkaisevia tekijöitä hoitoon pääsyssä. Mikäli hoitoon pääsyn määräaika asetetaan 3 kuukaudeksi, jonot pitenevät todennäköisesti vähintään samassa suhteessa.

Miten ehdotettava 23 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitotakuun keventäminen vaikuttaisi henkilöstötilanteeseen?

Vapaamuotoiset kommentit:

Mikäli säästöjen seurauksena henkilöstöä vähennetään, on sillä negatiivinen vaikutus.

Mahdollistaisiko ehdotettava 23 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitotakuun keventäminen nykyistä paremmin toiminnan suunnittelun hoidon ja palvelujärjestelmän kokonaisuus (ml. hoidon jatkuvuus) huomioiden?

Vastaus: Ei

Perustelut tälle:

On epärealista uskoa, että ns. säästynyttä aikaa kohdennettaisiin hoidon suunnitteluun jatkuvuuden turvaamiseksi, kun henkilöstöresurssit ovat riittämättömät.

Onko ehdotettavalla 23 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitotakuun keventämisellä vaikutuksia muihin terveydenhuollon palveluihin (esim. perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, päivystys, erikoissairaanhoito), millaisia?

Voi olla vaikutusta siten, että erikoissairaanhoidon palvelujen tarve kasvaa ainakin jonkin verran. Valtakunnallisen asiantuntija-arvion mukaan tarvetta vastaavien palvelujen järjestämiseen on ollut yhä vaikeampaa (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Suomessa, Valtakunnallinen asiantuntija-arvio, syksy 2023 THL).

Vuodeosasto- ja erikoissairaanhoidon tarve tulee lisääntymään, kun hoidettaviksi tulee entistä huonokuntoisempia ja sairaampia potilaita.

II PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUN TERVEYDENHUOLTOA KOSKEVAT KYSYMYKSET

Kuinka paljon arvioitte 23 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon hoitoonpääsyaikojen pitenevän esitettävän hoitotakuun keventämisen myötä?

Vastaus: Hoitoonpääsyajat pitenevät jonkin verran

Mahdollistaisiko ehdotettava 23 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon hoitotakuun keventäminen nykyistä paremmin toiminnan suunnittelun hoidon ja palvelujärjestelmän kokonaisuus (ml. hoitojaksojen loppuun saattaminen) huomioiden?

Vastaus: Ei

Perustelut tälle:

Lue seuraavan kysymyksen vastaus.

Onko ehdotettavalla 23 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon hoitotakuun keventämisellä vaikutuksia muihin suun terveydenhuollon palveluihin (esim. päivystys ja erikoissairaanhoito), millaisia?

Kyllä on ja vaikutukset voivat olla vakavia: hoitoon pääsyn pidentyminen kuormittaa erikoissairaanhoitoa ja vuodeosastohoitoa. Iäkkäillä huono suun terveys on yhteydessä syömisongelmiin ja aliravitsemukseen. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan 75 vuotta täyttäneet raportoivat ruokahaluttomuudesta, puremisongelmista ja hampaisiin tai hammasproteeseihin liittyvistä syömisvaikeuksista. Heillä oli myös nielemisvaikeuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että nämä kaikki olivat yhteydessä tutkimukseen osallistujan huonompaan ravitsemustilaan sekä vähentyneeseen ravinnonsaantiin viimeisen kolmen kuukauden aikana (Anniina Salmi, Itä-Suomen yliopisto, NutOrMed 31.5.2022).

III TALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVAT KYSYMYKSET

Ei kommentteja osioon III.

IV YLEISET JA YHTEISET KYSYMYKSET

Kannatatteko 23 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajan muuttamista 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen?

Vastaus: Ei

Perustelut tälle:

Perustelut kielteiselle kannalle on esitetty jo aikaisemmissa kysymyskohdissa. Nostamme vielä erikseen sen, että perusterveydenhuoltoa olisi pikemmin pyrittävä vahvistamaan. Muistutamme myös siitä, että eri väestöryhmien välillä on jo nyt eroavaisuuksia hoitoon pääsyssä.

Kannatatteko 23 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon suunterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajan muuttamista 3 kuukaudesta (nykyisin 4 kuukautta ja 1.11.2024 alkaen 3 kuukautta) 6 kuukauteen?

Vastaus: Ei

Perustelut tälle:

Voimassa oleva hoitotakuu tulee säilyttää kaikkien ikäryhmien osalta. Työ- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella olevat iäkkäät tarvitsevat oikea-aikaisia perusterveydenhuollon palveluja, koska he ovat riippuvaisempia terveydenhuollon oikea-aikaisista palveluista. Pienituloisilla tai mediaanieläkettä vähemmän ansaitsevilla on muuta väestöä heikommat edellytykset käyttää yksityisiä terveyspalveluja.

Iästä riippumatta lainsäädännöllä on turvattava yhtäläinen pääsy terveydenhuollon palveluihin niillä, jotka palveluja eniten tarvitsevat. Jos terveyskeskuslääkärille pääsy estyy, se johtaa siihen, että sairauden pahentuessa joudutaan todennäköisesti kääntymään kalliin erikoissairaanhoidon puoleen.

V PYKÄLÄKOHTAISET KYSYMYKSET

Kommenttinne pykälästä ja säännöskohtaisista perusteluista: Terveydenhuoltolaki 51 b § Pääsy perusterveydenhuoltoon kuuluvaan suun terveydenhuoltoon:

Voimaan astuvan lainsäädännön säilyttäminen vahvistetun mukaisena.

Mahdolliset muut hallituksen esitystä koskevat kommentit:

EETU edellyttää, että tämän esitysluonnoksen sekä vireillä olevien muiden esitysluonnosten (kuten asiakasmaksut) kokonaisvaikutukset on arvioitava. On selvitettävä, mitä pidentynyt hoitoon pääsy yhdessä kallistuvien asiakasmaksujen kanssa käytännössä tarkoittaa yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.

VI TIIVISTELMÄ LAUSUNNON SISÄLLÖSTÄ

Arvioimme, ettei perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen tuo toivottuja säästöjä, minkä vuoksi emme kannata ehdotusta. Ks. Muutokset lausunnossa: Hoitotakuuta olennaisempaa on käytössä olevat voimavarat. Yhtenä riskitekijänä näemme hoitohenkilöstön määrän vähenemisen. Nykyisellään hyvinvointialueet joutuvat karsimaan kuluja mahdollisesti kaikesta, jotta saavat taloutensa tasapainoon. Ikääntynyt väestö käyttää muuta väestöä enemmän terveyspalveluita, joten päätökset koskettavat heitä muuta väestönosaa enemmän.

Muistutamme perusterveydenhuollon merkityksestä edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta sekä vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Pidentynyt odotusaika perusterveydenhuollon palveluiden piiriin todennäköisesti lisää erikoissairaanhoidon ja vuodeosastohoidon tarvetta, siten myös kuluja yhteiskunnalle.

Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vasta vuoden 2023 alusta, eli toteutuksen toimivuuden takaaminen on vielä pahasti kesken. Tällä hetkellä on vielä mahdotonta riittävästi arvioida, käytetäänkö julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia parhaalla mahdollisella tapaa. Tämän esityksen myötä uudistuksen toteutus häiriintyy uudelleen.

Hoitotakuun pidennys voi myös näkyä kohonneina menoina etuuksissa. Takuun pidentyessä myös hoidontarpeen arvio ja etuuksien vaatimien lausuntojen saaminen pitkittyy, jolloin ensin sairauspäiväraha ja myöhemmin perus- ja harkinnanvarainen toimeentulotuki voi muodostua asiakkaan ainoaksi tavaksi kattaa tarpeelliset menot. Esityksen mukainen tilanne tuottaa siis potentiaalisesti merkittäviä hallinnollisia kustannuksia ja vaikeuttaa sairastuneiden ihmisten elämää merkittävästi.

Lausunnon pdf-versio. 

 

Lisätietoja:

Maarit Kuikka
EETUn sihteeri 2024
Kansallinen senioriliitto ry, toiminnanjohtaja
maarit.kuikka@senioriliitto.fi