Kansallinen senioriliitto ry:n tavoitteet eduskuntavaalikaudelle 2023–2027 – Kaikenikäisille hyvä Suomi!

Jokaisella meistä on oma tärkeä tehtävämme ja paikkamme yhteiskunnassa. Meille senioreille on kertynyt paljon hiljaista tietoa, jota yhteiskunta voi hyödyntää paremmin. Me seniorikansalaiset olemme eläkkeellä töistä, mutta me emme ole eläkkeellä elämästä ja yhteiskunnasta.  

Senioriliiton eduskuntavaalitavoitteiden tavoitteena on elämänmittainen osallisuus yhteiskunnasta, joka on kaikenikäisille hyvä Suomi. Me seniorit haluamme olla osana kehittyvää Suomea.

Senioriliiton eduskuntavaalitavoitteet:

1. Ikäystävällinen ja ikääntyneiden oikeuksia kunnioittava yhteiskunta – seniorit ovat mahdollisuus Suomelle!
2. Vapaaehtoisten Suomi: toimintaedellytykset turvattava nyt ja tulevaisuudessa
3. Kaikenikäisten digiyhteiskunta: pidetään jokainen mukana kehityksessä
4. Toimiva Sote-Suomi – laadukkaat ja ajantasaiset terveys- ja hyvinvointipalvelut
5. Monisukupolviset asumisratkaisut: ennakoidaan ja varaudutaan tulevaan
6. Kannustava eläkejärjestelmä, oikeudenmukainen verotus ja hyvinvoiva työelämä parantavat eläkeläisten toimeentuloa  

1. Ikäystävällinen yhteiskunta ja ikääntyneiden oikeuksia kunnioittava yhteiskunta – seniorit ovat mahdollisuus Suomelle!

Senioriliitto vaatii, että seuraavalla eduskuntavaalikaudella ikävaikutusten arviointi otetaan kiinteäksi osaksi julkisen hallinnon suunnittelua sekä palveluiden toteuttamista ja rakentamista. Velvoite ikävaikutusten arvioinnista on kirjattava lakiin. Ikäihmisiä edustavat eläkeläisjärjestöt otetaan aktiivisesti mukaan lakien ja päätösten valmistelutyöhön.

Tavoitteena on kitkeä ikään perustuvaa syrjintä yhteiskunnan rakenteista ja lisätä ikäihmisten osallistamista heitä koskevien asioiden, tuotteiden, palveluiden ja päätösten valmisteluun. Arvostus ja osallisuus yhteiskunnassa edistävät ikääntyneiden toimintakykyä ja hyvinvointia. Ikäihmisten osallistaminen on ennen kaikkea voimavara suomalaiselle yhteiskunnalle. Ikäihmisiä koskevan YK:n ihmisoikeussopimuksen syntyminen on osana Suomen ulkopoliittisia tavoitteita.

Suomalaisesta työelämästä on tehtävä ikäystävällisempi, jotta mahdollisimman moni viihtyy ja jaksaa työelämässä 68-vuotiaaksi ja vanhemmaksi. Työeläkejärjestelmää kehitetään niin, että siinä otetaan nykyistä paremmin huomioon ikääntyneille työntekijöille suunnatut joustot ja taloudelliset kannustimet.

Vaadimme kiinnittämään erityistä huomiota omaishoitajiin, joista osa on työelämässä ja osa eläkkeellä. Työssäkäyvien omaishoitajien työnteon on joustettava iäkkään omaisen tarpeiden mukaan.  Lisäksi iäkkäille omaishoitajille on tarjottava enemmän vapaahetkiä oman toimintakyvyn ylläpitoon ja palautumiseen sekä mahdollisuus saada myös hoitajan tai avustajan apua kotona. 

2. Vapaaehtoisten Suomi: toimintaedellytykset turvattava nyt ja tulevaisuudessa

Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset on turvattava osoittamalla riittävät varat valtion budjetista ja tukemalla järjestöissä syntyneitä sosiaalisia innovaatioita.

Monella mittarilla mitattuna järjestöt ja järjestökentän vapaaehtoiset antavat merkittävän panoksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Yksi vaikuttava ilmentymä on vapaaehtoistyö itsessään, jonka vuosittaiseksi arvoksi on arvioitu olevan kolme miljardia euroa (SOSTE 2020).

Järjestöt tarjoavat myös mahdollisuuden kehittää suomalaista yhteiskuntaa vielä paremmaksi. Kuvaavaa on, että moni yhteiskunnallinen innovaatio tai palvelu on saanut alkunsa järjestöjen toteuttamana. Näistä esimerkkeinä terveyskeskusten edeltäjät, kohdunkaulan syövän seulonta ja äitiyspakkaus.

Vaadimme myös, että sote-järjestöjen avustusjärjestelmä on uudistettava hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti, jotta valtionavustukset on mahdollista kohdentaa vielä nykyistäkin tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin vapaaehtoiskentän tukemiseen. 

Panostamalla vapaaehtoistoimintaan pidetään samalla yllä senioreiden toimintakykyä ja uuden oppimista sekä ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

3. Kaikenikäisten digiyhteiskunta: pidetään jokainen mukana kehityksessä

Suhtaudumme myönteisesti digitalisaatioon, emmekä näe järkevänä yrittää keinotekoisesti hidastaa digitalisaatiokehitystä. Samaan aikaan digitalisaation kanssa on kuitenkin pidettävä huolta yhdenvertaisuuden toteutumisesta yhteiskunnassa. Jokaisella on oltava mahdollisuus hoitaa omia asioitaan niin pitkään kuin se on mahdollista. Digitalisten palveluiden rinnalla on oltava vaihtoehtoja henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen.

Edellytämme, että luodaan sopivat ja toimivat tukipalvelut niitä tarvitseville. Valtion ja kuntien lisäksi tarvitaan myös vapaaehtoiskentän panosta. Tuetaan julkisilla varoilla vapaaehtoisten kouluttautumista vertaisdigineuvojiksi.

Senioriliitto kannattaa vanhusasianvaltuutetun toimenpide-ehdotuksia ikääntyneiden digisyrjäytymisen ehkäisemiseksi.

4. Toimiva Sote-Suomi: laadukkaat ja ajantasaiset terveys- ja hyvinvointipalvelut

Senioriliitto esittää toimenpiteitä, joilla edistetään ihmisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä mahdollisimman pitkään:

• Tuotetaan enemmän laadukkaita sote-palveluita julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksilla.

• Kela-korvausjärjestelmä on turvattava ja sitä on kehitettävä tukemaan yksilön mahdollisuuksia valita vapaasti, mistä hän hankkii terveyspalvelut. Samalla voidaan nykyistä paremmin varmistaa hoitotakuun toteutuminen sekä riittävä ja oikea-aikainen hoito.

• Lääketieteen ja hoidon tutkimuksen rahoitusta on lisättävä. Panostukset tutkimukseen mahdollistavat paremman hoidon tulevaisuudessa, mikä samalla edistää Suomen kilpailukykyä.

• Sosiaali- ja terveyspalveluita uhkaa lähimmän vuosikymmenen aikana rahapulan lisäksi henkilöstöpula. Terveydenhuollon organisaation toimintatapoja on muutettava tehokkaammiksi esimerkiksi purkamalla hoidolta aikaa vievää byrokratiaa. Sosiaali- ja terveyssektorin johtaminen on perustuttava tutkittuun tietoon. Näiden toimenpiteiden rinnalla tarvitaan uusi työperäinen maahanmuutto-ohjelma, jolla varmistetaan riittävä työvoima sote-sektorille 2030-luvulla.

• Hyvinvointialueiden toiminnan vaikuttavuutta on tutkittava alusta alkaen myös sellaisilla kriteereillä, joilla voidaan mitata senioriväestön hyvinvointia ja osallisuutta.

Yksi keskeinen muutos eläkkeelle jäädessä on siirtyminen työterveyspalveluiden piiristä hyvinvointialueen terveydenhuollon asiakkaaksi. Taitekohdan on oltava mahdollisimman sujuva ja eläkkeelle jäävän hyvinvointia tukeva esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuus kattavaan terveystarkastukseen viimeisen 12 työssäolokuukauden aikana.

Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja tuen rinnalla tarvitaan välittämistä ja vastuun kantamista omasta arjesta ja läheisistä sekä pehmeitä keinoja. Senioriliitto ehdottaa, että verotuksen keinoin ihmisiä kannustetaan terveempiin elämäntapoihin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi alhaisempaa arvonlisäveroa terveellisempien elintarvikkeiden kohdalla. Liikuntapalveluiden verovähennysmahdollisuuden hyötyjä on selvitettävä.

5. Monisukupolviset asumisratkaisut: ennakoidaan ja varaudutaan tulevaan

Esitämme kotitalousvähennyksen kaksivuotisen kokeilun muuttamista toistaiseksi voimassa olevaksi käytännöksi. Kotitalousvähennyksen maksimi on nostettava asunnon perusparannus- ja kunnostustyön osalta samalle tasolle kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä öljylämmityksestä luopumisesta saatavan kotitalousvähennyksen kanssa (vuonna 2023 vähennyksen maksimi on 3 500 euroa). Lisäksi ehdotamme uutena lisäyksenä, että kotona tapahtuvasta kuntoutuksesta aiheutuvia kuluja voisi käyttää kotitalousvähennykseen. Seniorikansalaisille esitämme lisäksi mallia, jossa verovähennysoikeus nostetaan 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuuosuus poistetaan. Pienituloisille eläkeläisille, joilla tulot eivät riitä kotitalousvähennykseen, ehdotamme palveluseteliä, joka mahdollistaa tarpeelliset palvelut kotona.

Yksinasuvien määrä on kasvanut tasaisesti. Yksinasumisen rinnalla ja vastapainoksi tarvitaan erilaisia yhteisöasumisratkaisuja niitä tarvitseville. Yhteisöasumisratkaisut mahdollistavat oman kodin ja sosiaalisesti virikkeellisen elämän asuinyhteisössä.

Asuminen pitää sisällään asuinympäristön liikenneyhteyksineen, virkistysalueineen ja palveluineen. Seniorit haluavat olla osa asuinympäristöään, vaikka tällä hetkellä heidät tunnutaan unohtavan jo suunnitteluvaiheessa arkkitehtien laatimissa havainnekuvissa.

Rakentamisen ja asumisen lähtökohtana on oltava esteettömyys ja ajatus ylisukupolvisesta asumisesta. Tällä hetkellä suomalaisista kodeista ainoastaan noin 15 % on esteettömiä. Kodin tulee olla muunneltavissa eri sukupolvien ja elämäntilanteiden tarpeisiin.

6. Kannustava eläkejärjestelmä, oikeudenmukainen verotus ja hyvinvoiva työelämä parantavat eläkeläisten toimeentuloa

Eläkejärjestelmän on oltava kannustava ja oikeudenmukainen kaikille suomalaisille iästä riippumatta. Yksikään ikäluokka ei saa jäädä väliinputoajaksi kehiteltäessä eläkejärjestelmää. Viimeisimmän eläkeuudistuksen myötä työssäkäyvien eläkekertymä viimeiseltä 12–15 vuodelta jää selvästi aikaisempaa pienemmäksi. Kannustavalla eläkejärjestelmällä ja hyvinvoivalla työelämällä ehkäistään pienituloisten eläkeläisten määrän kasvua. Korkean inflaation aikana korostuu viimeisten työvuosien eläkekertymän merkitys eläkeajan talouden turvaajana.

Verotuksen lähtökohtana on oltava tasa-arvo työssäkäyvien ja eläkeläisten välillä. Samasta ansiotulosta (eläke tai palkka) on jäätävä ansiotuloon kohdistuvien veroluontoisten maksujen ja erilaisten vähennysten jälkeen sama nettotulo sen saajalle.

Tarvitaan uusia kannustimia ikääntyneille työssäkäyville. Esimerkiksi eläkkeellä työskentelyn on oltava verotuksellisesti kannattavaa ja kartutettava eläkettä nykyisen 69- tai 70-ikävuoden sijasta pidempään aina 75-ikävuoteen asti.

Korkea inflaatio nostaa prosentuaalisesti eläkkeitä enemmän kuin palkkoja, mutta samaan aikaan ruuan ja asumisen kulut nousevat vieläkin nopeammin kuin eläkkeet. Siksi vaadimme, ettei seuraavalla eduskuntavaalikaudella saa tehdä indeksitarkistuksia terveydenhoidon palvelu-, matka-, ja lääkemaksukattoihin.

Vaalitavoitteiden valmistelu:

Senioriliiton eduskuntavaalitavoitteiden valmistelussa on osallistettu senioriliiton paikallisyhdistysten ja piirien aktiiveja. Vaalitavoitteiden sisällöissä on hyödynnetty Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU ry:n Kantar Publicilla teettämää Huomisen kynnyksellä -tutkimuskyselyn 2022 tuloksia sekä Eläketurvakeskuksen, THL:n ja Tilastokeskuksen tuottamia tutkimuksia ja tilastoja.

Lisätietoja:    puheenjohtaja Anneli Taina, anneli.taina@senioriliitto.fi, 0400 852 626 

                      toiminnanjohtaja Maarit Kuikka, maarit.kuikka@senioriliitto.fi, 040 580 2494