Senioriliiton vaalitavoitteet Euroopan parlamentin vaaleihin ja vaalikaudelle 2024–2029

1.  EU:n hoito- ja hoivastrategian rinnalle tarvitaan strategia, jossa ikäihmiset nähdään ennen kaikkea aktiivisina toimijoina, ei pelkästään toiminnan kohteina. 
2.  Laaditaan koko EU:ta velvoittava yhtenäinen ikäohjelma, jolla vähennetään ikäsyrjintää ja tunnistetaan se paremmin EU:n instituutioissa, käytännöissä ja EU-lainsäädännössä. Ikävaikutusten arviointi otetaan osaksi EU:n kaikkien toimielinten päätöksentekoa.   
3. EU-maiden on pidettävä ikääntyneet mukana digitalisaatiossa. Ikääntyneille on tarjottava koulutusta erityisesti medialukutaidosta ja ohjausta digitaalisten laitteiden käyttöön. Näin varmistetaan ikääntyneiden osallisuus ja sosiaalinen kuuluminen yhteiskuntaan.
4. EU-maiden välistä yhteistyötä on lisättävä, jotta digihuijauksia voidaan torjua paremmin. Tekoäly kehittyy nopeasti, minkä vuoksi EU:n pitää selkeämmin ja joustavasti linjata tekoälyn käytöstä. Globaalia yhteistyötä tulee lisätä digihuijausten saamiseksi kuriin ja tekoälyn kehittämisen sääntelyn edistämiseksi.
5. EU:n Erasmus+-ohjelmaan kuuluvan SAFE-hankkeen tulokset tulee jalkauttaa jäsenmaihin, ja avustusohjelman toteuttamista on jatkettava. SAFE-hankkeen tavoitteena on kehittää moniammatillisia toimintamalleja ja -linjauksia erityisesti ikääntyneisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen.
6. EU:n eri toimielimissä edistetään YK:n yleismaailmallista ikäihmisten ihmisoikeuksien aikaansaamista.
7.  Kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiakehitystä tulee vahvistaa kaikissa EU-maissa.  

Väestön ikääntyminen koskettaa jokaista EU:n 27 jäsenmaata. Yli 65-vuotiaiden osuus EU:n väestöstä on tällä hetkellä noin 20 %, mutta sen arvioidaan nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

EU-maat kilpailevat keskenään samoista sosiaali- ja terveyspalveluiden ja yritysmaailman osaajista. EU-maiden kesken on myös merkittäviä kulttuurillisia ja käytännön eroja, jotka ilmenevät esimerkiksi siinä, miten terveyspalvelut on toteutettu kussakin maassa.  

Pidämme tärkeänä, että Suomen kansalliset erityispiirteet ja niiden vaikutukset ikääntyneeseen väestöön huomioidaan EU:n päätöksenteossa. Suomessa on suhteellisesti enemmän ikääntyneitä kuin muissa EU-maissa, ja väestömme myös vanhenee suhteellisesti nopeammin kuin muissa EU-maissa. Samaan aikaan Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa ja lukeutuu EU:n reunavaltioihin.  

Senioriliitto tekee maan rajat ylittävää vaikuttamistoimintaa. Liitto on European Seniors’ Union ESUn jäsen. ESU on eläkeläisten asioita edistävä eurooppalainen kattojärjestö, jolla on 34 jäsenjärjestöä 27 maasta, yhteensä yli 1,2 miljoona henkilöjäsentä.  

Kansikuva: Euroopan parlamentin Henrik Spaak -rakennus Brysselissä. Kuva: Ailain Rolland. © European Union.