Yhdistyksiä on tuettava hyvinvoinnin edistämisessä
5.9.2018
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN on pidettävä huolta sote-uudistuksen edetessä siitä, että kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet tehdä hyvinvointia ja terveyttä (hyte) edistävää työtä eivät jatkossa heikkene.
Sote-uudistuksen toteutuessa hyvinvointia ja terveyttä edistävistä toimista vastaavat kunnat ja maakunnat yhdessä.
On olemassa vaara, että järjestöt unohtuvat soten suuressa byrokratian myllerryksessä. Päättäjien tuleekin kiinnittää huomio järjestöjen tulevaisuuden varmistamiseen. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta. Sote-alan järjestöissä toimii noin puoli miljoonaa vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa. He ovat avain sote-säästöihin.
Kuudessa valtakunnallisessa eläkeläisliitossa, jotka muodostavat EETU ry:n, on niissäkin jäseniä yhteensä noin 300 000. Ne tekevät paikallisten jäsenyhdistystensä toimesta valtavan määrän työtä, joka on nimenomaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Eläkeläisten omat järjestöt luovat sosiaalista turvallisuutta, ehkäisevät yksinäisyyttä ja auttavat vapaaehtoisvoimin vertaisiaan.
TUOREEN SOSIAALIBAROMETRIN mukaan 67 prosenttia maamme kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi, että järjestöjen rooli vahvistuu hyte-toiminnassa sote-uudistuksen seurauksena. Tämä Soste ry:n julkaisema tieto on lohdullinen, mutta ei tietysti takaa mitään.
Pienten sosiaali- ja terveysalan yhdistysten kannalta rahalliset järjestöavustukset ovat hyvin tärkeitä. Niitä jakavat nykyisin kunnat. Kyse ei ole suurista summista, mutta yhdistykset tekevät pienellä rahalla varsin vaikuttavaa ja tärkeää työtä. Tässäkin tapauksessa pienistä puroista syntyy yhteen laskien valtava virta.
Soste ry:n vuoden 2016 järjestöbarometrin mukaan paikallisten sote-yhdistysten vuosibudjetti oli keskimäärin vain 6400 euroa vuodessa, josta 700 euroa oli kunnan avustusta. Tällaisten järjestöjen joukossa on paljon myös eläkeläisten paikallisia yhdistyksiä.
SENIORILIITON TUORE JÄSENKYSELY valmistui elokuun lopussa 2018. Kyselyn ja siitä laaditun raportin tarkoituksena on tukea liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnan suunnittelua ja kehittämistä tulevien kahden vuoden ajan.
Seuraava vastaava kyselytutkimus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2020. Silloin alkaa uusi liittokokouskausi ja on aika uusia myös liiton strategia.
Toivon, että liittomme 15 piirijärjestöä ja 165 senioriyhdistystä käsittelevät nyt valmistunutta raporttia kokouksissaan. Ajankohta tähän on mitä parhain, sillä nythän on aika tehdä ensi vuoden toimintasuunnitelma valmiiksi!
Kyselyä voi hyödyntää myöhemminkin: aina silloin kun valmistelussa ovat tulevat tapahtumat ja toiminta.
Raportista saa tietoa siitä minkälaista toimintaa jäsenet yhdistyksiin haluavat. Jäsenistö sai ottaa kyselyssä kantaa järjestötoiminnan eri muotoihin liitto-, piiri- ja yhdistystasolla, kuten mm. edunvalvonnan, viestinnän ja koulutuksen sisältöön. Kysymyksiä oli runsaasti myös esimerkiksi jäsenten harrastuksista ja matkailusta.
PAINETTU RAPORTTI LÄHETETÄÄN syyskuun 2018 kuluessa liiton luottamushenkilöille ja liittomme 180 jäsenyhdistyksen puheenjohtajille. Raportti jäsenkyselystä löytyy kokonaisuudessaan myös liiton nettisivujen tietopankista, osoitteessa www.senioriliitto.fi.
Matti Niiranen
päätoimittaja
toiminnanjohtaja