Punavihreä hallitus kiristää eläkeläisten verotusta
23.10.2019 ANTTI RINTEEN HALLITUKSEN OHJELMASSA on runsaasti hyviä ja oikeansuuntaisia ikääntyneitä koskevia tavoitteita. Kunnianhimon puutteesta 6.6.2019 nimitettyä hallitusta ei voi syyttää ikääntyneiden asioiden osalta.
Hallituksen tavoitteet ovat rohkeita ja niitä on runsaasti. Inhorealisti voisi sanoa, että ohjelma on toiveiden tynnyri, jonka rahoitus on hyvin epävarmalla pohjalla.
KOTITALOUSVÄHENNYKSEN LEIKKAUKSET ovat hallituksen murheellisin esitys. Kyseessä on eläkeläisten osalta käytännössä verojen kiristys.
Punavihreä hallitus laskee, että esitys kotitalousvähennyksen kiristämisestä lisäisi verotuottoja noin 95 miljoonaa euroa vuodessa. Merkittävä siivu näistä miljoonista kerätään työeläkettä saavilta suomalaisilta.
Kansallinen senioriliitto ry on aivan oikein vaatinut hallitusta perumaan kotitalousvähennysten leikkausesityksen.
Tavoitteena on oltava se, että ikääntyvät ihmiset voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämän tavoitteen saavuttamisessa kotitalousvähennys on aivan oleellinen väline, sillä tuhannet eläkeläiset ostavat kodissa asumista tukevia palveluilta.
KOTITALOUSVÄHENNYKSEN LEIKKAUS kohdistuu Kansallisen senioriliiton mukaan kipeästi myös pienituloisiin eläkeläisiin, sillä vähennystä hyödyntää noin 100 000 henkilöä, joiden vuositulot ovat alle 25 000 euroa vuodessa ja 184 000 henkilöä, joiden vuositulot ovat alle 35 000 euroa vuodessa. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä noin 175 000 on eläkeläisiä.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenisi nyt 2 400 eurosta 2 250 euroon. Samalla vähennyksen osuus työkorvauksissa laskisi 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.
Esimerkiksi kuukaudessa noin 200 eurolla kotiinsa palveluja ostavalla leikkaus olisi 20 euron luokkaa. Vuositasolla kysymys on siis tässä tapauksessa noin 240 euron veronkiristyksestä. Laiha lohtu on se, että liki saman verran korotetaan kansaneläkettä sitä saaville.
PUNAVIHREÄN HALLITUSOHJELMAN rahoitus on monen hyvän tavoitteen osalta vielä arvoitus. Paljon riippuu työllisyysasteen ja talouskasvun kehityksestä. Pysyviä menolisäyksiä ei voi rahoittaa loputtomiin velkarahalla, valtion omaisuuden myynnillä tai rankaisemalla ahkeria ihmisiä veronkiristyksillä.
Kansan- ja takuueläkkeiden indeksikorotukset ovat toki myönteinen asia, mutta niiden maksajiksi joutuvat nyt muut eläkeläiset. Kotitalousvähennysten leikkaukset ja muut verotusta kiristävät ratkaisut kohdistuvat näet etenkin niihin eläkeläisiin, jotka ovat aikoinaan ansainneet kovalla työllä paremman eläkkeen.
KENELLEKÄÄN EI TULE YLLÄTYKSENÄ SE, että punavihreä hallitus ei poista niin sanottua raippaveroa, joten tämä verotuksellisesti epätasa-arvoinen kohtelu jatkuu valitettavasti tämänkin hallituksen kauden ajan.
Hallitus on kiristämässä esimerkiksi polttoaineveroja, mikä vaikuttaa etenkin haja-asutusalueilla olevien ikääntyneiden taloudelliseen asemaan negatiivisesti.
Hallitusohjelmaan sisältyy myös erilaisia ilmastonmuutoksen torjumistavoitteita, kuten siirtyminen öljylämmityksestä kestävän kehityksen mukaisiin järjestelmiin. Eläkeläisillä ei ole omissa taloissaan tällaisiin uudistuksiin varaa, joten hallituksen on tarjottava heille avustuksia uudistusten tekemiseen. Mutta mistä rahat?