Vanhustenhoito ja  eläkeläisköyhyys ratkaisevat vaalit

Vanhustenhoito ja eläkeläisköyhyys ratkaisevat vaalit

14.2.2019

VANHUSTENHOITO JA ELÄKELÄISKÖYHYYS ratkaisevat huhtikuun eduskuntavaalien tuloksen.

Uutiset törkeistä vanhusten hoidon ja hoivan laiminlyönneistä ovat olleet todella surullista luettavaa. Yksikin tapaus on liikaa. Me emme saa hyväksyä huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä vanhustenhoidossa.

On erinomaista, että eläkeläisköyhyys sekä vanhusten hoiva ja hoito ovat nyt näyttävästi esillä. Se antaa toivoa siitä, että vaalilupaukset pidetään ja että ikääntyneiden asioihin saadaan parannuksia.

Vaikka vanhustenhuolto on Suomessa nykyisin monelta osin aiempaa paremmalla tasolla, paljon on vielä tehtävänä. Ongelmat ovat myös erilaisia kuin aiemmin. Puuteiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen tarvitaan meitä kaikkia.

LAADUKKAAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUDEN turvaaminen on erittäin vakava asia. Se on Suomen talouden mittakaavassa myös valtavan kokoluokan haaste. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nopeasti ja on vuonna 2030 jo noin 26%.

Tulevalla vaalikaudella 2019-23 on tehtävä pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka ulottuvat aina 2030-luvulle ja kauemmaksikin. Tämä koskee niin vanhustenhuoltoa, terveydenhuoltoa kuin sosiaaliturvaakin.

Haasteen mittasuhteita kuvastaa sekin, että vuonna 2018 vanhuspalveluiden asiakkaita oli Suomessa noin 93 000. Heistä 57%:ia oli kotihoidossa ja 43%:ia ympärivuorokautisessa hoidossa. Vanhuspalveluissa työskentelee noin 45 000 ammattilaista.

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS (THL) julkaisi lokakuussa 2018 selvityksen, jonka mukaan yksityiset sote-palvelut ovat tasoltaan parempia ja asiakaslähtöisempiä kuin julkiset palvelut. Tampereen yliopiston professori Pasi-Heikki Rannisto arvioi Helsingin Sanomissa 6.2.2019, että asiakkaan valinnanvapauden lisääminen vahvistaa tätä kehitystä edelleen.

Eduskuntavaalien alla keskustelu on kuumentunut ja käy tunteikkaana. Asioita painotetaan vaalipuheissa jopa tarkoitushakuisesti väärin. Äänestäjän onkin usein vaikeaa erottaa kokonaisuus, eikä se ole mikään ihme.

Esimerkiksi helmikuun alussa kävi kova vyörytys yksityisiä palvelutuottajia vastaan, vaikka THL on todennut niiden olevan laadun osalta samalla viivalla tai jopa julkisen sektorin edellä.

Professori Rannisto kuvailee tilannetta siten, että ”jos sairaanhoitopiirin mielenterveysyksikössä teipataan asiakas tuoliin, kyseessä on törkeä hoitajan tekemä virhe, johon kiire on vaikuttanut. Jos yksityisellä sektorilla saa huonoa palvelua, koko yksityistä palvelutuotantoa pidetään epäeettisenä.”

Huonoa palvelua voi saada valitettavasti sekä julkiselta, yksityiseltä että kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Yleistäminen ja yksipuolinen yhden tahon syyttäminen on pään laittamista pensaaseen tai jopa tarkoituksellista harhauttamista.

Professori Rannisto korostaa, että vastuu julkisten palveluiden järjestämisestä on nyt kunnilla, jotka määrittelevät palveluiden laadun kilpailutuksissaan.

SENIORILIITON ROHKEASTI SENIORI –hankkeen avaustapahtuma järjestetään toukokuun alussa Tampereella. Kyseessä on Kansallisen senioriliiton uusi toimintamuoto, johon on saatu avustusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta.

Vastuun kantaminen itsestä ja läheisistä on tärkeä arvo senioriliittolaisille.

Hankkeen myötä senioriliiton vapaaehtoistoimijoille tarjoutuu erinomainen tilaisuus aktiiviseen auttamiseen ja etsivään työhön. Tavoitteemme on vähentää yksinäisyyttä ja kannustaa senioreita mukaan aktiiviseen osallistumiseen.