Ahkeruuteen kannustaminen vahvistaa hyvinvointivaltiota
12.12.2019 ANTTI RINTEEN HALLITUS KAATUI ja uutta hallitusta rakennetaan tätä kirjoitettaessa samalle punavihreälle poliittiselle pohjalle. Toivoa sopii, että uusi hallitus on edeltäjäänsä parempi ja että se kykenee kehittämään tehokkaita työn tekemisen kannustimia nuoremmille suomalaisille.
Eläkeläisten kannalta parasta hallituspolitiikkaa on työikäisen väestön kannustaminen ahkeraan työn tekemiseen ja yrittämiseen. Se näet tukee talouskasvua ja takaa parhaiten eläkejärjestelmän vakauden sekä hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ikääntyneillekin.
TYÖELÄKEYHTIÖ ILMARISEN TOIMITUSJOHTAJA Jouko Pölönen alusti marraskuussa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n syyskokouksessa.
Pölönen totesi painokkaasti, että työeläkejärjestelmään vaikuttavat riskit liittyvät työllisyyden ja palkkasumman kehitykseen, sijoitusmarkkinoiden epävarmuuteen sekä väestörakenteen kehitykseen ja syntyvyyteen.
Huolestuttavaa juuri nyt on esimerkiksi se, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on kasvussa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi viime vuonna yli tuhat henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Heistä vain reilut sata oli täyttänyt 63 vuotta.
Yhä useampi jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä. Ja yhä useampi heistä on iältään verraten nuori.
Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset olivat työeläkejärjestelmän osalta kaiken kaikkiaan noin 1,8 miljardia euroa ja Kelan maksamat työkyvyttömyyseläkkeet noin 0,7 miljardia euroa.
Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset olivat viime vuonna yhteensä jo noin 2,5 miljardia euroa.
SUOMEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄN VAKAUS perustuu sukupolvien väliseen sopimukseen, työn tekemiseen sekä osittaiseen rahastoimiseen. Niinpä nyt työssä käyvät ihmiset maksavat osansa jo nyt maksussa olevista eläkkeistä. ”Vain” noin joka neljäs työeläkkeen euro saadaan rahastoidusta osasta.
Eläkerahastoissa on varoja nyt noin 200 miljardia euroa. Eläkevastuita on kuitenkin paljon enemmän: yli 700 miljardia euroa. Siis yli kolme kertaa enemmän kuin rahastojen varat ovat.
Viime vuonna työeläkemaksujen kertymä oli reilut 26 miljardia euroa kun työeläkkeitä maksettiin lähes 28 miljardia.
MYÖNTEINEN UUTINEN ON SE, että porrastettu vanhuuseläkeiän nosto on nostanut eläkkeelle siirtymisen keskimääräistä ikää. Tämä trendi vahvistaa eläkejärjestelmää maamme huoltosuhteen heikentyessä.
Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä väheni noin 8 000 henkilöllä. Eläketurvakeskus ETK:n mukaan suomalaiset jäivät vuonna 2018 työeläkkeelle keskimäärin 61,3-vuotiaana, kuukauden myöhemmin kuin edellisvuonna. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta 2,5 vuotta.
Vuonna 1955 syntyneistä vakuutetuista jäi vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle 35 prosenttia. Edellisvuonna vastaava luku 1954 syntyneillä oli 47 prosenttia.
KANSALLINEN SENIORILIITTO RY TOIMI vuoden 2019 ajan Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajajärjestönä. Kulunut vuosi oli minulle sen johdosta poikkeuksellisen työntäyteinen, mutta myös erittäin mielenkiintoinen – tunnen kaikesta koetusta suurta kiitollisuutta.
Kiitos kaikille lukemattomista mukavista kohtaamisista, saadusta runsaasta palautteesta sekä kuluneesta kokemusrikkaasta vuodesta 2019.
Rauhallista joulua
ja onnellista
uutta vuotta 2020!