Arjen tietoturvaa – huijarit liikkeellä!

Petri Rytkönen
Kansallisen senioriliiton
viestinnän asiantuntija

Identiteettivarkaudet

Identiteettivarkauden henkilö huomaa yleensä silloin, kun kotiin tulee lasku jostain ostetusta palvelusta tai tuotteesta, jota itse ei ole koskaan hankkinut. Ikävimmillään kotiin tulee perintälasku tai haaste käräjille.

Identiteettivarkaat saattavat saada tietosi esimerkiksi jonkun sähköisen asiakasrekisterin, jonkin henkilötietoja sisältävän rekisterin tietomurrosta tai penkomalla paperinkierrätyslaatikkoa. Erityisen huolellinen sinun tulee olla, kun hävität mitä tahansa papereita, jotka sisältävät osoitteesi, syntymäaikasi tai jopa sosiaaliturvatunnuksesi.

Verkossa tapahtuvan identiteettivarkauden estäminen on vaikeampaa, erityisesti jos kyse on kolmannen osapuolen ylläpitämästä rekisteristä. Äärimmäisenä keinona tässä tilanteessa on positiivisen luottokiellon hakeminen itselleen. Ole myös huolellinen, mille sivustolle tietosi täytät.

Identiteettivarkaat voivat iskeä myös puhelimitse tekeytyen esimerkiksi viranomaiseksi, joka kysyy tarkat henkilötietosi. Kannattaa miettiä kaksi kertaa, antaako tarkan osoitteen tai henkilötunnuksen puhelimitse, jos ei tunnista soittajaa.   

Mikäli sinulle tulee lasku, jota et tunnista, ole heti yhteydessä laskun lähettäjään ja kerro ettet ole tuotetta tai palvelua ostanut. Tee rikosilmoitus poliisille.

Identiteettivarkaat voivat myös tehdä sinuksi tekeytyneitä profiileja sosiaaliseen mediaan. Näistä tulee aina ilmoittaa kyseisen sosiaalisen median kanavan ylläpidolle sekä tarvittaessa tehdä rikosilmoitus poliisille.

Huijarit sähköpostissa

 Sähköpostitse tapahtuvat huijausyritykset ovat varsin yleisiä. Tämän näkee jo katsomalla roskapostikansiota omassa sähköpostissaan. Siellä on luultavasti monia lainatarjouksia, uskomattomia voittoja kilpailuista, joihin et ole koskaan osallistunut, avunpyyntöjä, viestejä viehättäviltä (ja tuntemattomilta) henkilöiltä, viestejä pankeilta, joissa pyydetään tunnuksia ja niin edelleen. 

Yleensä nämä viestit ovat massapostitettuja eikä niitä varsinaisesti ole personoitu vastaanottajalle. Yhteisenä piirteenä on myös rahan pyytäminen esimerkiksi erilaisiin nimellisiin maksuihin, lentolippuihin, rekisteröitymismaksuihin tai muuta vastaavaa varten.

Näiden viestien osalta on muistettava nyrkkisääntö: Jos taho on entuudestaan sinulle tuntematon ja se vaatii sinulta rahaa, verkkopankkitunnuksia tai luottokortin tietoja, ei kyseiselle taholle tule vastata.

Yksikään viranomainen tai pankki ei kysy verkkopankkitunnuksia tai luottokortin tietoja sähköpostitse tai puhelimitse! Varo myös viesteissä olevia linkkejä, jotka kertovat vieväsi sinut esimerkiksi verkkopankkien kirjautumissivuille.

Mikäli olet antanut pankkitunnuksesi tai pankkikorttisi tiedot epäilyttävälle taholle, ole välittömästi yhteydessä pankkiin!

Romanssilla huijaavat

Liikuitpa sitten sosiaalisessa mediassa tai deittipalstoilla, ole hereillä ja ole varovainen. Entisajan auervaarat ovat siirtyneet myös nettiin ja lehtien deittipalstoille.

Mikäli toinen osapuoli alkaa pyytää rahaa jotain tarkoitusta varten, on aika herätä. Onko romanssi aito vai käyttääkö toinen sinua hyväkseen saadakseen rahaa valheellisin perustein?

Huijarin rakkaus roihuaa niin pitkään, kun hän hyötyy sinusta joko rahallisesti tai muutoin. Kun rahahanat menevät kiinni, katoaa myös huijari tai pahimmassa tapauksessa hän alkaa kiristämään kohdettaan.

Mikäli joudut huijauksen kohteeksi, on suuntana jälleen poliisi ja rikosilmoituksen teko. Rahat ja tunteet ovat luultavasti kadonneet iäksi.

Lisää hyviä vinkkejä arkeen on Turvallisuuskomitean Kodin kyberoppaassa, joka on toiminut tämän jutun lähteenä. Oppaan löydät komitean nettisivuilta osoitteesta: https://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/fi/ajankohtaista/121-kodin-kyberopas-ohjeita-digitaaliseen-arkeen