Huonokuntoisten väestönsuojien määrä kysymysmerkki
Pelastuslaissa pitäisi olla säädös väestösuojien rekisteröimisestä. Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin ne on tarkastettu ja mikä on niiden kunto, sanoo Väestönsuojien Rakentamisyhdistyksen puheenjohtaja Matti Virpiaro.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kiristänyt turvallisuusilmapiiriä Euroopassa. Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö kenraalimajuri evp Pekka Toveri on todennut, että Suomen puolustaminen ei ole pelkästään puolustusvoimien tehtävä, vaan koko yhteiskunnan on kannettava kortensa kekoon.
Samaa mieltä on Väestönsuojien Rakentamisyhdistyksen puheenjohtaja Matti Virpiaro. Sota on nostattanut keskustelua väestönsuojien riittävyydestä ja kunnosta, mutta tämä olisi pitänyt hänen mukaansa tehdä jo ennen uhkaa.
Virpiaro on pitkään ollut huolissaan väestönsuojien kunnossapidon laiminlyömisestä. Korjausvelkaa on ehtinyt kertyä paljon, euroilla mitattuna puhutaan miljoonista.
Kun kriisi ei ole päällä, päättäjiltä ei ole rahaa herunut. Nyt kansanedustaja ja entinen sisäministeri Päivi Räsänen on jättänyt kirjallisen kysymyksen siitä, miten suojatiloja voidaan parantaa sotilaallisen uhan varalta.
Myös kiinteistöjen omistajat ovat heränneet. Kysynnän ja tarjonnan nokkapokan seurauksena markkinat saattavat tukkeutua, jos esimerkiksi tuhansia tilauksia suodatinjärjestelmän uusimisesta pukkaa samanaikaisesti päälle.
Miljoonalta puuttuu väestönsuoja
Sisäministeriön pelastusosaston mukaan väestönsuojia oli vuonna 2020 54 000. Niissä on tilaa noin 4,4 miljoonalle ihmiselle. Helsingissä on 5 500 väestönsuojaa noin 900 000 kansalaiselle.
Yleisiä suojia on Helsingissä 50 kappaletta metroasemilla sekä kauppakeskuksissa. Vuonna 2011 valmistunut Hakaniemessä sijaitseva väestönsuoja on uusin yleinen suoja.
Espoon metroasemat eivät sen sijaan toimi suojina, mutta niiden yhteyteen on rakennettu erilliset tilat kriisitilanteita varten.
Väestönsuojia on Virpiaron mukaan rakennettu pääasiassa kaupunkeihin, koska niissä sijaitsee kriittisiä kohteita, joihin aseellinen uhka todennäköisisemmin kohdistuu.
Kaikkiin rakennuksiin, joiden kerrosala on yli 1 200 neliötä, tulee nykysäädösten mukaan rakentaa väestönsuojia. Niissä pitäisi pystyä viipymään yhtäjaksoisesti kolmen vuorokauden ajan. Kyseistä kerrosalavaatimusta on vuoisen mittaan helpotettu merkittävästi.
Pelastuslain mukaan väestönsuoja pitää pystyä ottamaan käyttöön 72 tunnin sisällä viranomaisen käskystä. Ihmisillä itsellään on vastuu pitää kotonaan ruokaa ja juomaa kolmeksi vuorokaudeksi.
Myös lääkkeitä ja muun muassa joditabletteja on tarpeen pitää kotona ja ottaa ne mukaan, mikäli väestönsuojaan siirtymisestä annettaisiin viranomaisten käsky.
– Asukkaiden on myös tiedettävä, mitä tehdä, kun kuuluu yleinen vaaranmerkki tai määräys siirtyä väestönsuojaan, sanoo Virpiaro.
Kaikki ihmiset eivät ole tietoisia, onko esimerkiksi omassa taloyhtiössä väestösuojaa. Tämä tieto tulee olla taloyhtiön pelastussuunnitelmassa.
Ajan tasalla oleva tieto yleisistä väestönsuojista löytyy pelastusviranomaisilta.
– Väestönsuojien ylläpidosta ja kunnostuksesta vastuu on väestönsuojan omistajalla, esimerkiksi taloyhtiön hallituksella, sanoo Virpiaro.
Taloyhtiöillä pitää olla pelastussuunnitelma, jossa on nimetty väestönsuojanhoitaja ja vastuuhenkilöt ohjaamaan esimerkiksi suojaan siirtymisistä.
Väestösuojien tarkastuksissa epämääräisyyttä
Väestönsuojia on rakennettu 1930-luvulta lähtien. Aluksi keskityttiin suojautumaan sodan pommituksilta ja niiden tuhoilta. Nyt on varauduttava myös kemiallisten taisteluaineiden ja ionisoivan säteilyn, kuten ydinaseen kaukolaskeuman varalta.
Väestönsuojien kuntonäkökulmasta vuosi 1971 on vedenjakaja: Ennen sitä rakennetuissa suojissa on käytetty hiekkasuodattimia. Jos niiden huoltoa on laiminlyöty vuosikausia, ne eivät Virpiaron mukaan toimi kunnolla.
Vuodesta 1971 lähtien käytössä ovat olleet aktiivihiilisuodattimet.
– Suojien ilmanvaihtolaitteistoja pitäisi koekäyttää vuosittain tarkistamalla suojan tiiviys ja ylipaineventtiilin toimivuus sekä huolto, sanoo Virpiaro.
Kymmenen vuoden välein pitäisi pelastuslain mukaan suorittaa väestönsuojan tarkastus.
Virpiaro mainitsee kaksi isoa ongelmaa: Tiedossa ei ole huonokuntoisten suojien tarkkaa määrää. Toiseksi säädöksissä sanotaan, että tarkastuksen voi tehdä riittävän koulutuksen saanut henkilö, mutta ei ole selkeää sääntöä, mitä sana riittävä tarkoittaa. Kentällä on yrityksiä, jotka tekevät tarkastuksia ilman riittävää pätevyyttä.
Teksti Riitta Ekholm
Kuva Kalle Kivinen