Tataarit Järvenpäässä - Järvenpään senioreiden jäsentilaisuus 20.3.2025
Järvenpäässä asuva pariskunta Samil ja Fazile Nasretdin tarjosi mielenkiintoisen ja monipuolisen katsauksen Tataarien kulttuuriin ja elämään.
Monelle kuulijoista on ennestään tuttu Kinnarissa sijaitseva Suomen islamseurakunnalle kuuluva moskeija sekä tataariyhteisö Tataarikujalla. Tässä otteita katsauksesta:
Samil Nasretdin kertoi, miten Rautatien valmistumisen jälkeen 1870 luvulla ensimmäiset tataarit tulivat Venäjältä Suomeen kauppareissuille ja asettuivat myöhemmin perheineen pysyvästi maahamme. He osallistuivat vuonna 1939 alkaneisiin sotiin, 156 miestä ja 21 naista lottana osallistui maanpuolustukseen. Sankarivainajille pystytettiin Hietaniemen islamilaiselle hautausmaalle muistomerkki v. 1956. Kansallisena veteraanipäivänä seurakunta, seurakunnan veteraanijaosto, vähemmistön kulttuuriseura FTB ry ja Urheiluseura Yolduz ry laskevat seppeleet muistomerkille. Kaatuneiden muistopäivänä edellisten lisäksi myös Suomen puolustusvoimat laskevat oman seppeleensä.
Suomen muhamettilainen seurakunta, nykyään Suomen islam-seurakunta, perustettiin uskonnonvapauslain voimaan tultua v. 1925. Järvenpää kuuluu Helsingin Islamseurakuntaan. Järvenpään moskeija valmistui v. 1943 ja nykyään perjantairukouksiin kokoontuu myös paljon maahanmuuttajia ja se on tärkeä kohtaamispaikka myös heille. Kulttuuriseura FTB perustettiin v. 1935, Urheiluseura Yolduz perustettiin v. 1945 ja 1930-luvulla toimi myös urheiluseura Altin Orda.”
Fazile Nasretdin o.s. Samarhan kertoi tataarien valikoineen Järvenpään asuinpaikaksi, koska kaupankäynnin kannalta rautatieyhteys ja edullinen tonttimaa houkuttelivat asettumaan 1920 luvulla silloisen Tuusulan kunnan Järvenpään kylään. Muodostui yhtenäinen tataariyhteisö perheineen Järvenpäähän mm. Schamaletdinin veljekset, Talus, Beshar ja Kanykoff perheineen, Nisametdin, Safiulla, Hisametdin, Ainetdin, Sadik, Samarhan, Hairetdin, Rahmatulla, Alkara, Soukkan, Nasretdin, Tashbulat, Ainulla.
Tataarilapset leikkivät yhdessä muiden tataari- ja naapurilasten kanssa sulassa sovussa ja koulua käytiin yhdessä. Kaikki kouluaineet olivat yhteisiä, mutta äidinkielen ja uskonnon opetus toteutui tataarilapsille koululaitoksen ulkopuolella äidinkielen (tataari) ja uskonnon talvi- ja kesäkurssina. Jotkut pojista kävivät neljä ensimmäistä luokkaa Helsingissä Suomen Turkkilaista Kansakoulua. Tataarien kauppoja ja yrityksiä Järvenpäässä oli monia kuten Schamaletdinin Vanuhuopatehdas Tähti Oy toimi 1920-30 luvuilla. Kanykoffin Erikoisturkistehdas toimi 1920 luvun lopulta 1950 luvulle saakka. Safiullan Järvenpään Silkki ja Lyhttavara toimi 1950 luvulla. Samarhanin kangas ja lyhttavaraliike Tekstiilinurkka toimi Järvenpäässä 1950 luvun alusta vuoteen 1977, minkä jälkeen liike siirtyi Helsinkiin. Besharin Konditorialeipomo R. Beshar 1950 luvulla. Hairetdinin Tähtimatto Mannilantiellä 1980 luvulla, Saadetdinin Mattotaso 1980 luvulla Osuuspankin yläkerrassa ja Hasanin Ompeluliike Hasan Rantakadulla.”
Alkukesästä tataariyhteisöt ympäri maailmaa viettävät perinteistä Sabantuy-juhlaa. Alun alkaen sitä on vietetty kyntötöiden loputtua ilon ja riemun juhlana. Laulu, tanssi ja musiikki erilaisten kilpailujen ja leikkien kanssa kuuluvat perinteisesti ohjelmaan. Suomen tataarit ovat järjestäneet ja järjestävät edelleen yhteisölleen tataarin kielellä erilaisia kulttuuri-iltoja laulun, musiikin, teatterin ja erilaisten ohjelmasisältöjen kera. Kulttuuriseuran ns. teeillat ovat suosittuja sukulaisten ja ystävien kohtaamistilaisuuksia. Kulttuurivaihto Kazanin kirjailijoiden ja taiteilijoiden kanssa oli vilkasta 1960-luvulta aina Ukrainan sotaan saakka. Järvenpäässä on vietetty kaksi Tataarikulttuuripäivää v. 1974 Kinnarin koulussa ja v. 1993 Järvenpää talolla sekä muutama valokuvanäyttely toinen Järvenpää talolla ja toinen Järvenpään Kirjastossa. Lisätietoa tataarikulttuurista kiinnostuneille löytyy internetistä, YouTubesta ja spotifysta.”
Jokaisella kukalla on oma tuoksunsa, jokaisella kansalla omat piirteensä, tämä Fazilen mummon viisaus auttaa ymmärtämään ja hyväksymään kulttuurien moninaisuutta ja rakentavaa rinnakkaiseloa.