Yksityisiä ja julkisia hoivakoteja valvottava samoin kriteerein
(29.10.2020) Hoivakodeilta on edellytettävä tinkimätöntä sääntöjen noudattamista ja turvallisuutta niin korona-aikana kuin sen jälkeenkin. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen hoivakodissakin.
Aiemmin ilmi tulleiden tilanteiden valossa on järkyttävää ja huolestuttavaa, että jotkin kunnat eivät valvo omistamiaan senioreiden hoivakoteja.
Kuntien ei pidä luottaa pelkästään hoivakotiensa omavalvontaan. Kuntien omia hoivayksiköitä ja yksityisiä hoivakoteja on ehdottomasti valvottava samoilla periaatteilla ja tarkastuskäyntejä on tehtävä molemmissa määrällisesti yhtä usein.
Hoivakoteihin on tehtävä yllätyskäyntejä, jotta saatu kuva on todellinen. Kun valvontakäynti voi tulla milloin tahansa, se kannustaa palvelun parantamiseen sekä hoidon ja hoivan kehittämiseen.
Ikääntyneitä tulee arvostaa, kohdella kunnioittavasti ja heille on annettava aina parasta mahdollista hoitoa.
Ylen selvitys paljasti alkusyksystä, että yli puolet maamme kunnista ei ole vuoden 2015 jälkeen tehnyt ainoatakaan virallista tarkastuskäyntiä omiin hoivayksiköihinsä.
Kunnat ovat luottaneet siihen, että yksiköt valvovat itse itseään. Omavalvonnalla tarkoitetaan muun muassa sitä, että henkilökunta pitää huolta toimintansa laadusta. Tässä on monia ongelmakohtia. Esimerkiksi pelko työpaikan menettämisestä voi estää hoitajia puuttumasta työpaikkansa epäkohtiin.
Läheisten on tärkeää päästä tapaamaan hoivakodeissa asuvia iäkkäitä rakkaitaan koronan-pandemian oloissa jollakin turvallisella tavalla. Mahdollisuuksien mukaan voidaan järjestää tapaamisia ulkona tai muutoin turvallisesti pleksien, suojavarusteiden maskien ym. keinojen avulla niin, että tartuntavaara on minimaalinen.
Monet hoivakotien asukkaista ovat muistisairaita, eivätkä ymmärrä, miksi heitä ei yhtäkkiä käydä katsomassa. He voivat myös elää elämänsä viimeisiä päiviä.
Yksinäisyyden ja läheisyyden puute voivat sairastuttaa ja riuduttaa iäkkäitä nopeastikin. On väärin sulkea ihminen totaalisesti yksinäisyyteen, ilman näkö- tai kuulokontaktia läheisiin. Elämän viimeisinä hetkinä on saatava elää yhteydessä toisiin ja läheisiin ihmisiin.
Vastuu on hoivakodeissa, joiden ammattitaitoinen henkilöstö pystyy varmaankin useimmissa tapauksissa ratkaisemaan tapaamisiin liittyviä käytännön haasteita. Kysymys on myös hoivayksiköiden resursseista ja henkilöstömäärän mitoituksesta. Suomessa täytyy olla varaa arvokkaaseen vanhenemiseen.
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry jätti lokakuussa kannanoton eduskuntaryhmille koskien valtion ensi vuoden budjettia.
Punavihreä hallitus alensi kotitalousvähennyksen määrää kuluvalle vuodelle 2020.
EETU ry:n mielestä kotitalousvähennysoikeuden leikkaus on peruttava ja vähennys on palautettava vuoden 2019 tasolle. Yli 75-vuotiaille suomalaisille kotitalousvähennys tulee myöntää korotettuna. Ehdotus edistää ikääntyneiden mahdollisuuksia asua kotona pidempään ja samalla tuetaan kotimaista työllisyyttä.
Kansallinen senioriliitto ry on tukenut erittäin voimakkaasti tätä tavoitetta ja pitänyt sitä esillä koko kuluvan vuoden ajan eri yhteyksissä.
EETU ry:n kuuden suuren eläkeläisliiton yhteisellä esiintymisellä on vaikutusta. Kotitalousvähennystavoite on saanut kannatusta eduskunnassa yli puoluerajojen. Nähtäväksi jää saadaanko asiaan muutos myönteiseen suuntaan.