"Olemme merkittävä voimavara" –  Kymmenen senioria kertoi Seniori-podcastissa, mihin haluaa vaikuttaa

"Olemme merkittävä voimavara" – Kymmenen senioria kertoi Seniori-podcastissa, mihin haluaa vaikuttaa

Seniori-podcastin toisessa sarjassa kysyimme kymmeneltä jäseneltä, millaista vaikuttamistyötä heidän yhdistyksensä tekee.

Teksti: Tiina Saari

Kuvat: Ilkka Vuorinen, Kari Mänty, Niko Saarinen, senioreiden omat kotialbumit

 

Digiosaamisen lisääminen, eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaistaminen, yksinäisyyden ehkäisy sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden parantaminen. Nämä ovat teemat, jotka nousivat erityisesti esille podcasteissa senioriyhdistysten vaikuttamistyöstä kysyttäessä.

Seniorit korostivat, että päättäjien tulee kuunnella, mitä ikäihmisillä on sanottavanaan.  

– Meidän pitäisi näkyä nykyistä rohkeammin: pitää tiivistä yhteyttä oman kunnan päättäjiin, kirjoittaa yleisönosastoihin ja käyttää hyväksi sosiaalista mediaa, kommentoi Riihimäen vanhusneuvoston puheenjohtaja, kansallisten senioreiden jäsen Marjatta Mänty.

– Vaikka meillä on noin 1,6 miljoonaa eläkkeellä olevaa, meillä ei ole yhtään lobbaria eduskunnassa. EETU ry:n lisäksi kukaan ei lobbaa eläkeläisten asioita. Lainsäätäjiin on saatava tiukempi ote, vetoaa Länsi-Helsingin senioreiden puheenjohtaja Olavi Nieminen.

Seinäjoen kansallisten senioreiden tiedottajan Matti Latvalan mielestä kuunteleminen on parasta edunvalvontaa. Hän toteaa, että vaikuttamisessa tärkeintä on viestintä ja vuorovaikutteisuus.

– Ikäihmisillä on paljon kokemuspohjaista tietoa, josta poliitikot ja muu yhteiskunta voivat saada asioiden hoitoon hyviä eväitä. On osattava kysyä, kuunnella ja toteuttaa yhdessä. Senioriyhdistys voi toimia kokoavana elimenä ja yhteyksien luojana.

Tornion kansallisten senioreiden puheenjohtaja Jorma Winter näkee, että vaikuttamistyössä ei kannata tavoitella kuuta taivaalta. On saatava pieniä asioita pikkuhiljaa kohdilleen.

– Jos yhteiskunnalla ei ole varaa pitää huolta omasta infrastruktuuristaan ja omista vanhuksistaan, mitä varten koko yhteiskunta edes on olemassa?

Tuusulan senioreiden puheenjohtaja Tuulikki Petäjäniemi huomauttaa, että kun taloudesta puhutaan, ikäihmiset määritellään usein taakaksi yhteiskunnalle.

– Me ikäihmiset olemme merkittävä voimavara kuluttajina! Esimerkiksi teattereissa ja konserteissa ei kävisi juuri kukaan ilman senioriyhdistyksiä ja niiden jäseniä.

Koulutus digiasioihin

Kuhmoisten kunnassa seniorit kokevat saaneensa äänensä kuuluviin. Senioriyhdistyksen taloudenhoitaja Martti Kankkunen kertoo, että yhdistys oli aktiivisessa roolissa esimerkiksi Kuhmoisten maakunnan vaihdoksessa.  

–  Teimme julkilausuman valtioneuvostolle pari vuotta sitten, piiri oli apunamme. Keräsimme adressia ja teimme paljon taustavaikutusta. Kunta ei pystyisi tekemään juuri mitään ilman vapaaehtoistöitä ja kolmatta sektoria.

Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomesta Pirkanmaalle vuoden 2021 alusta. Martin mukaan kunta on halunnut siirtoa terveydenhuollon palveluiden vuoksi.

Martti Kankkunen

– Emme ole kokeneet, että olisimme saaneet Keski-Suomesta riittävän hyviä palveluja. Tampereen yliopistosairaalan läheisyys on meille tärkeä.

Martti suhtautuu kriittisesti siihen, että sote-uudistuksen ansiosta sote-palvelut paranisivat maaseudulla. Hän kannattaa lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen lisäämistä netin kautta. Tätä varten ikäihmisten digitaitojen kehittäminen on yksi oleellinen tavoite.

– Palvelut muuttuvat digitaalisiksi. Kohta netissä voi hoitaa lähes kaikki terveyteensä liittyvät asiat.

Myös Olavi Nieminen, Seniori-Olli, vaatii, että kaikki ikäihmiset tulee kouluttaa netin käyttöön. Olavin mielestä digitaitojen opettelu tulisi olla pakollista jokaiselle.

– Yhteiskunta digitalisoituu valtavaa vauhtia. Ikäihmiset tarvitsevat koulutusta digiasioihin – muuten he putoavat yhteiskunnan ja jopa sivistyksen ulkopuolelle.

Olavi muistuttaa, että tiedon hakeminen netistä voi olla ikäihmisille haastavaa. Hän kaipaa eritoten selkeitä otsikoita ja palveluiden hintojen ilmoitusta yritysten ja palveluiden verkkosivuilla.

Sote lähelle ja kuntoon

Mäntyharjun kansallisten senioreiden puheenjohtaja Liisa Torniainen ja nettisivuista vastaava jäsen Jorma Kurittu toivovat lisää yrityksiä työpaikkoineen Etelä-Savoon.

– Mäntyharjuun on tänä vuonna syntynyt kymmenen lasta, ja täällä on menehtynyt 80 ihmistä. Nuorisoa kertyy tänne vähän, eläkeläisten määrä vain kasvaa kasvamistaan Etelä-Savossa, Jorma kertoo.

– Toivomme, että sote-palvelut pysyisivät lähipalveluina Mäntyharjussa ja että ne olisivat tasa-arvoisesti saatavilla kaikille.

Sote- ja maakuntauudistuksen esityksen myötä Etelä-Savon maakunnan kohtalo on aiheuttanut epätietoisuutta senioreiden keskuudessa. Liisan mukaan suurin on pelko siitä, miten laadukkaat sote-palvelut pysyvät alueella.

Jorma Kurittu

Myös Tuulikki Petäjäniemi toteaa, että ikäihmisille lähipalvelut ja niiden laadukkuus ovat tärkeitä.

– Digipalveluiden ohella meille on tarjottava palveluita myös kasvotusten tai puhelimitse.

Tuusulassa seniorit haluavat vaikuttaa ennen kaikkea ikäihmisten arvostuksen nostamiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.  

– Entistä useammin pitäisi tuoda esiin senioriyhdistyksessä tehtävän vapaaehtoisen järjestötyön merkitys ikäihmisten hyvinvoinnille, Tuulikki sanoo.

– Hyvinvointi- ja terveyspalvelut on ymmärrettävä monipuolisesti niin, että ne kattavat esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä kansalaisopiston kurssit. Ei saa unohtaa myöskään asumisen ja ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Tuusulan seniorit ovat osallistuneet aktiivisesti Tuusulan kunnan ikäihmisten neuvoston lausuntojen, aloitteiden ja kannanottojen laatimiseen.

Tuulikki näkee, että yksi tärkeä vaikuttamisen kohde ovat kunnan virkahenkilöt. Hän sanoo, että joskus yhteydenotot myös kunnanvaltuutettuihin ja lautakuntien jäseniin ovat osoittautuneet tarpeellisiksi.

– Olemme kutsuneet esimerkiksi kunnan pormestarin ja eri alojen virkamiehiä kokouksiimme alustamaan kehittämishankkeista.

Tuusulassa toimii kaikkiaan seitsemän eläkeläisyhdistystä, joiden puheenjohtajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa pohtimaan yhteistä vaikuttamista.

– Toimimme siis täällä paikallistasolla EETUn tapaan. Kannanottoja on laadittu, ja kukin yhdistys vuorollaan vastaa esimerkiksi vanhusten viikon juhlan järjestämisestä.

Olavi Nieminen

Tuusulan seniorit ovat kirjoittaneet ahkerasti paikallislehteen kuukausitapaamistensa luennoista.

– Yhdistys on itse huolehtinut juttujen kirjoittamisesta, koska toimittajat eivät juuri ehdi tulla paikan päälle, Tuulikki sanoo.

Myös kunnan julkaisemassa asukaslehdessä on ollut juttuja yhdistyksen toiminnasta.

– Omien nettisivujemme ja Facebook-sivujemme aktiivisen hyödyntämisen lisäksi olemme kertoneet ikäihmisille tärkeistä asioista erilaisissa kunnan Facebook-ryhmissä.

Vaikutusvaltaa

Muuramen senioriyhdistyksen hallituksen jäsen ja edustaja vanhusneuvostossa Leena Roivainen kritisoi sitä, että Muuramessa vanhus- ja vammaisneuvosto on niputettu yhteen.

– Meissä ikäihmisissä on vammautuneita henkilöitä, mutta silti on suuri ero ikäihmisten ja vammaisten ongelmien välillä. Tarpeemme ovat joskus ihan erilaiset, ja meitä ikäihmisiä on aikamoinen määrä!

– Vanhusneuvostollamme on kovin vähän vaikutusvaltaa. Se ei saa olla olemassa vain lain kirjaimen vuoksi.

Leenan mukaan aikaa jää kovin vähän kummankin ihmisryhmän asioiden käsittelyyn. Hän muistuttaa myös, että vammaisneuvostossa tarvitaan eri alan asiantuntijoita.

Myös Tornion kansallisten senioreiden puheenjohtaja Jorma Winter näkee ikäihmisten neuvoston yhdeksi tärkeäksi vaikuttamiskanavaksi kaupungin asioissa. Neuvostolta pyydetään usein kirjallisia lausuntoja.

Jorma Winter

– Lausunnoilla ei ole juurikaan ollut näkyviä vaikutuksia. Olen vaatinut, että aina kun kaupungin päättävissä elimissä käsitellään jonkun ihmisryhmän asioita, ryhmän edustajan on oltava paikalla puhumassa.

Jorman mukaan ikäihmisten kohdalla tämä ei ole toteutunut: ikäihmisiä ei ole kutsuttu kuultaviksi heitä koskevassa päätöksenteossa.

Seinäjokelainen Matti Latvala puolestaan näkee, että yhdistyksillä on monia kanavia vaikuttamiseen. Jäsenkunnassa ja hallituksessa on entisiä ja nykyisiä kunnallispoliitikkoja.

– Yhdistyksellämme on hyvä yhteys valtakunnan politiikkaan muun muassa paikallisen kansanedustajan Paula Risikon kautta. Kutsumme hänet pari kertaa vuodessa kertomaan valtakunnan asioista lounastapaamisten yhteydessä, Matti kertoo.

– Voimme antaa mielipiteitämme evääksi ammattipoliitikoille työhönsä, mutta meillä ei ole aggressiivisia painostamispyrkimyksiä. Tavoitteena on, että hyvinvointimaamme asioita hoidetaan kokonaisuutena hyvin, ei niinkään puoluepolitiikan ehdoin.

Matti Latvala

Tilat ja liikunta

Riihimäen vanhusneuvoston puheenjohtaja, senioreiden jäsen Marjatta on pitkäaikainen vaikuttaja politiikassa ja seniorityössä. Viimeksi hän on vaikuttanut yhdistysten tilaongelmiin Riihimäellä. Marjatta toteaa, että yhdistyksillä ei ole varaa maksaa kalliita vuokria eikä rakentaa omia tiloja tapaamisiaan varten.

– Olemme tehneet aloitteita ja lausuntoja sekä kirjoittaneet lehteen. Senioreiden tapaamiset kohentavat elämisen laatua ja ehkäisevät yksinäisyyden tunnetta.

Marjatta Mänty

Riihimäen kansallisten senioreiden hallituksen jäsen, kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu Eija Aittola on valtuuston jäsenenä viemässä kaupungille viestiä senioreilta. Hänen mielestään ikäihmisiä tulisi olla nykyistä enemmän myös eduskunnassa.

– Lainsäädäntö tehdään siellä. Ihmiset puhuvat vanhustenhoidosta ja senioreiden asumisesta, mutta he eivät ole siitä useinkaan itse osallisina, Eija sanoo.

– Kaikessa rakentamisessa on muistettava esteettömyys. Kun vanhoja tiloja korjataan, myös ne on saatava mahdollisimman esteettömäksi kaikille.

Podcast-sarjaan haastatellut seniorit näkevät myös liikkumiseen kannustamisen tärkeänä.

– Pois kotoa, raittiiseen ilmaan sieltä! Jos sairaudet vähenevät, yhteiskunnan hoitokulutkin vähenevät, helsinkiläinen Olavi sanoo.

Torniolainen Jorma puolestaan toivoo ilmaisia uimahallivuoroja ikäihmisille. Hän muistuttaa senioreiden katsovan tarkkaan, mihin euronsa laittavat.

– Jos saadaan yksi tai kaksikin ikäihmistä innostumaan liikkumisesta, sillä voidaan jo vähentää kotihoidon tai laitoshoidon tarvetta.

Eija Aittola

Mihin epäkohtaan pitäisi eritoten vaikuttaa?

Tuulikki Petäjäniemi, Tuusula: Ikäihmisten arvostukseen. Korona-aikana meidät kaikki yli 70-vuotiaat niputettiin yhteen. Ikäihmiset ovat voimavara suomalaisessakin yhteiskunnassa. Monet tekevät vapaaehtoistyötä, auttavat lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä huolehtivat osittain varhaiskasvatuksesta. Monet ovat omaishoitajia. Järjestötyön kautta tavoitamme ihmisiä: Yhteisen tekemisen vaikutuksia ei voi aliarvioida!

Leena Roivainen, Muurame: Vanhus- ja vammaisneuvoston asemaan sekä määrärahoihin. Ikäihmisille on saatava digitukea aina tarvittaessa. Omaishoitajien korvaukset on saatava kuntoon, se on täysivaltaista työtä.

Leena Roivainen lastenlastensa Metten ja Aunen kanssa.

Matti Latvala, Seinäjoki: Yksinäisyyteen. Ei saa jättää yksin, jos huomaa seniorin olevan syrjäytymässä. Houkuttelemme häntä osallistumaan vaikkapa yhteisille teatterimatkoille, joita kulttuurisihteerimme järjestää.

Jorma Winter, Tornio: Senioreiden liikkumisen lisäämiseen. Lisäksi ikäihmisiä pitää kuulla, kun käsitellään heitä koskevia asioita. Eläkeläisille ilmaisia uimahallikäyntejä.

Eija Aittola, Riihimäki: Yksinäisyyden tunnetta pitäisi pystyä torjumaan. Kotihoidon ja palveluasumisen kehittäminen tarpeita vastaaviksi, esimerkiksi Riihimäellä on liian pitkät jonotusajat asumispaikkoihin. Eläkeläisten verotuksen muuttaminen on tärkeä tavoite. Meillä on vielä paljon tehtävää siinä, että digimaailma olisi kaikille tuttu ja mahdollinen. Kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta, joten palvelua on saatava ilman sitäkin.

Marjatta Mänty, Riihimäki: Yksinäisyyden vähentäminen ja terveydenhoito. Olen hurmaantunut yhteisöasumisen rakentamiseen. Samalla alueeseen voi liittää paljon ikäihmisille tarkoitettuja palveluita: olisi kahvila, kampaamo, apteekki ja kotiin tuotaisiin palveluita.

Liisa Torniainen, Mäntyharju: Eläkkeiden epäoikeudenmukaiseen verotukseen. Eläkkeestä käteen jäävä osuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuosikausia. Rahan määrä vaikuttaa eläkeläisen elämän laatuun. Digiosaamisen lisäämiseen ikäihmisten keskuudessa on kiinnitettävä huomiota.

Jorma Kurittu, Mäntyharju: Vanhusten olosuhteista ja verotuksesta puhutaan yhteiskunnassa vähemmän kuin valkoposkihanhien elinolosuhteista.

Martti Kankkunen, Kuhmoinen: Sosiaali- ja terveyspalveluihin maaseudulla. Terveys on ikäihmisille kaikkein olennaisin juttu. Lisäksi on vaikutettava teiden kuntoon ja liikenneyhteyksiin maaseudulla.

Olavi Nieminen, Länsi-Helsinki: Eläkkeiden verotukseen. Työeläkkeen verotus on saatava tasapuoliseksi. Yli 70-vuotiaiden lippujen alennus julkisissa kulkuvälineissä on saatava ympärivuorokautiseksi. On käsittämätöntä, että ”puolikuollut” hoitaa dementiaa sairastavaa puolisoaan. Omaishoidon korvauksiin on saatava tolkku. Vanhusten palvelutaloja tarvitaan enemmän. Yksinäisten iäkkäiden hoitamiseen on annettava enemmän. 

Vastaukset on koostettu podcasteista poimimalla.

Käy kuuntelemassa Seniori-podcast vaikuttamistyöstä!

Kuuntele Seniori-podcastin ensimmäinen sarja täältä.

Täältä voit lukea Patinan näköislehden.