Konsultti Rauno Pääkkönen: Ajatuksia Rohkeasti seniori -kursseilta
Teksti ja kuva: Rauno Pääkkönen
Artikkeli on julkaistu Patina-lehden numerossa 2/2021.
Olen saanut mahdollisuuden käydä keskustelemassa Rohkeasti Seniori kursseilla Tampereella, Porissa, Seinäjoella ja Joensuussa. Kursseille tulleilla on ollut aito halu saada näkökulmia, lisätä sosiaalisuuttaan, saada neuvoja eläkkeelle siirtymiseen, testata omia ajatuksia muiden ajatuksiin sekä tietysti kehittää oman elämän laatua eläkkeellä oltaessa. Valitettavasti koronaepidemia on rajannut joitakin aktiviteetteja viime vuonna, kuten osallistumisia tai ryhmätöitä. Kuitenkin keskustelut ovat olleet vilkkaita ja kaikille ajatuksia herättäviä. Seuraavassa muutamia ajatuksia kursseilta.
Eläkkeelle siirtymisen kokemukset ja eläkeläiset Suomessa
Olen kuljettanut kahta teemaa kursseilla: eläkkeelle siirtymisen kokeminen ja mitä mahdollisuuksia eläkkeelle siirtyminen avaa. Eläkkeelle siirtymiseen liittyy odotusta ja toisaalta haikeutta. Ehkä eniten jäädään kaipaamaan työpaikan työyhteisöä, ja oma yhteisö pitää eläkkeellä luoda uudelleen, jos ei sitä vielä ole.
Haasteena on myös oman itsensä kokeminen merkityksettömäksi, kun työ loppuu. Monenlaisia uusia mahdollisuuksia on noussut esiin, kuten oma herruus, eläketurva, vapaus tehdä muita töitä ja pätkätöitä, vapaaehtoistyö ja hyväntekeväisyystyö, lasten auttaminen, toimintaa voimien mukaan, unirytmit ja matkustelumahdollisuus.
Suomessa on noin miljoona 65–80-vuotiasta ihmistä. Moni 65–80-vuotias haluaisi edelleen tehdä työtä, joskaan ei yhtä intensiivisesti kuin aiemmin. Heidän terveytensä ja toimintakykynsä ovat hyvät, ja heidän pitkä työuransa antaa heille valmiuksia toimia monenlaisissa hyödyllisissä tehtävissä.
Toisaalta monet 65–80-vuotiaat tekevät työtä edelleen monin tavoin, mutta työn luokittelu ihmisten mielessä kattaa yleensä vain palkkatyön. Esimerkiksi kodinhoito, siivous, remontit, lastenlastenhoito, yhdistystoiminta, hyväntekeväisyys ja ystäväpalvelut ovat esimerkkejä tärkeistä töistä, joita tekevät usein 65-80 vuotiaat, mutta ilman palkkaa. Ehkä raskaimpia töitä eläkkeellä ovat omaishoitajan työt, joita joidenkin kohdalle osuu.
Pohdi etukäteen haastavia teemoja
Eläköitymiseen liittyy myös paljon haasteita kuten asuminen, talous, terveys, ravinto, yksinäisyys, tukipalvelut, lasten murheet ja monia muita asioita, mihin ei ehtinyt keskittyä työssä ollessa.
Toisaalta nykyiset eläkkeelle jäävät ovat paljon paremmassa kunnossa kuin aikaisemmat sukupolvet ja he pystyvät toimimaan edelleen aktiivisesti monilla elämän alueilla. Masennuksen tuntemuksiin auttavat hyvät ystävät, terveyshuolista kannattaa vaihtaa ajatuksia, aistien heikentymisen kanssa pärjää ja aktiviteetteja pitää tehdä voimien mukaan.
Koronapandemia on kohdellut eläkeläisiä ehkäpä muita ryhmiä rankemmin, kun joukossa on riskiryhmiin kuuluneita tai yli 70-vuotiaita, joille sairaus saattaa olla vakava riski. Sen takia olisi hyvä, jos hankkisimme etäyhteysvälineitä kuten älypuhelimia, tietokoneita tai videoneuvottelujärjestelmiä (Meet Now, Zoom, Teams ym) tietokoneisiimme. Etäneuvottelujärjestelmien käyttö ei ole vaikeaa ja usein lähipiiristä löytyy joku, joka pystyy auttamaan alkuun.
Menetykset ja luopuminen. On hyvä omata kokonaisnäkemys, mutta pienempiä asioita ei kannata sisällään pohtia määräänsä ja kapasiteettiaan enempää. Menetys ja suru ovat pitkiä prosesseja, joka saattavat kestää kuukausia tai pahimmillaan vuosia. Toipumisprosessin kehittäminen niin, etteivät pohtimiset jää ”päälle” määräänsä enempää, on tärkeä asia.
Toipumisprosesseihin liittyy paljon yksilöllisiä piirteitä, jolloin on vaikea koota kaikille sopivia yleispäteviä neuvoja. Toipumisprosessin kannalta olisi hyvä, jos löytyisi kuuntelija keskeneräisille ajatuksille – vaikkapa koira, jos muita ei ole. Tekoälyn kehittyessä kuuntelurobotti olisi mielenkiintoinen. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Iphone-puhelimissa on SIRI, joka auttaa ja opastaa puheen avulla, mutta sen keskustelu- ja kuuntelukyky on hyvin alkeellinen.
Rohkeasti kohti eläkeaikaa
Minusta myös eläkkeellä olevilla pitää olla uskoa tulevaisuuteen. Siihen hyviä neuvoja ovat liikkumisen lisääminen, luonnon seuraaminen, säännöllinen elämänrytmi, hyvä ravinto ja ystävyyssuhteet. Elämisen mielekkyyttä pitää ylläpitää ja kannattaa yrittää muistaa myös positiivisia puolia asioista. Siis ei mitään poppakonsteja, vaan iloa arjen pienistä asioista.
Täytyy myös muistaa, että työelämässäkin oli ja on paljon haasteita, mitkä ajavat meitä mukavuusalueen ulkopuolelle. Siksi eläkeläisenkin kannattaa lähteä kotoa kotoa toisten seuraan tai jos se ei ole mahdollista, kannattaa vaalia ystävyyssuhteita esimerkiksi etäyhteyksien avulla. Kursseilla on myös esitetty hienoja tarinoita omista hyvistä keinoista olla eläkkeellä.
Uskon, että kursseilla olemme onnistuneet tarjoamaan ainakin joitakin näkökulmia eläkkeellä olemiseen. Mitään järisyttävän uutta oppia emme ole halunneet tuoda, vaan lähinnä näkökulmia ja ajatuksia toistemme tueksi. Ehkä täytyy myös huomata, että kursseille on voinut osallistua myös aktiivisia henkilöitä, joilla on kykyä auttaa niitä, jotka kokevat negatiivista yksinäisyyttä, tarvitsevat apua arjen suorittamiseen tai vaikkapa vain keskusteluseuraa. Tällaista apua ei ole koskaan liikaa saatavilla.
Yhtenä kantavana teemana voisi ehkä olla; elämä jatkuu muutoksista huolimatta eikä elämästä jäädä eläkkeelle.
Sähköistä luettavaa:
- Eläkeliitto. Eläkkeelle jääminen 2020, https://www.elakeliitto.fi/tietoa/elakkeelle-jaaminen
- Kansaneläkelaitoksen eläkeläissivut 2020. http://www.kela.fi/elakelaiset
- Kotiliesi: Oletko jäämässä eläkkeelle? https://kotiliesi.fi/mainos/oletko-jaamassa-elakkeelle-muista-nama-kaytannon-asiat/
- Mieli. Eläkkeelle siirtyminen on suuri elämänmuutos. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-el%C3%A4m%C3%A4ntilanteet/el%C3%A4kkeelle-siirtyminen-suuri-el%C3%A4m%C3%A4nmuutos
- Pääkkönen R: Minäkö eläkkeelle. Työturvallisuuskeskus, Helsinki 2017. https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/ladattavat_julkaisut/minako_elakkeelle
- Sulkava Raimo, 2010, Aivojen onnistunut vanheneminen. http://www.mehilainen.fi/aivojen-onnistunut-vanheneminen
- Wallin M. Saako esimies kysyä eläkeajatuksista. Työterveyslaitos, Helsinki 2020. https://www.ttl.fi/tyopiste/saako-esimies-kysya-elakeajatuksista/
Kirjoja
- Ahlander, D.: Onnellisten ukkojen käsikirja. Gummerus Kustannus Oy Bookwell Oy, Juva. 2014 226 s.
- Eskola A: Vanhanakin voi ajatella. 2. painos. Vastapaino, Tampere, 2019.
- Hautala E. Senioriopas. 2012, 200 s.
- Heikkinen, E.: Iäkkäiden ihmisten terveys ja toimintakyky. Duodecim. Terveyskirjasto 18.7.2005.
- Heikkinen, Rantanen (toim.) 2008, Gerontologia. Duodecim, Otavan kirjapaino Oy.
- Hirvensalo Mirja, 2002, Väitös. Physical activity in old age – significance for public health and promotion strategies. Jyväskylän yliopisto.
- Malin M-L: Mammutti ja vanha kurppa. Invalidiliiton julkaisuja O.11., 2001.
- Niemelä H. Pieni eläkekirja. Eläkkeelle työstä ei elämästä. Maahenki 2013, 91 s.
- Pohjolainen Pertti, Fysiologinen vanheneminen, Ikäinstituutin julkaisu.
- Suominen Merja ym. 2001, Ikääntyvien liikunta, terveys ja toimintakyky. Gummerus Kirjapaino Oy.
- Uotinen V: I am as old as I feel. Subjective age in Finnish adults. Dissertation. Jyväskylä studies on education, psychology and social research 276. University of Jyväskylä, Jyväskylä 2005. 63 s.