Ohjelmapäällikkö Kirsti Kuusterä: Kuuluminen kannattelee elämän muutoskohdissa
Teksti: ohjelmapäällikkö Kirsti Kuusterä, Setlementtiliitto
Kuvat: Mira Valjakka
Kirsti Kuusterä
Ihminen on sosiaalinen eläin, jolla on syntymästä saakka valmius vuorovaikutukseen ja joka käyttää paljon energiaa muiden kanssa toimimiseen. Tärkeä osa hyvinvointiamme on kokemus osallisuudesta, joka syntyy, kun koemme olevamme tavalla tai toisella merkityksellisiä, uskomme mahdollisuuksiimme toimia ja vaikuttaa meille tärkeisiin asioihin. Osallisuuden kokemus syntyy esimerkiksi sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja osallisuuden kokemus heijastuu myös tulevaisuuteen, sillä se laajentaa näkökulmaa pidemmälle tulevaan ja tukee hyvinvointia palvelevien valintojen tekemistä nykyhetkessä.
Toimijoiksi uudenlaisille areenoille
Eläkkeelle siirtyminen on yksi elämän taitekohta ja monelle tärkeä puntaroinnin paikka. Työelämän jäädessä taakse työhön kiinnittyneet ihmissuhteet, arjen rutiinit, työn tuoma taloudellinen turva, työstä kummunneet merkityksellisyyden kokemukset ja mahdollisesti työrooliin liittyvä identiteettikin muuttavat muotoaan. Eläkkeelle jääminen voi tuoda tullessaan odotetun hengähdyshetken, vapauden valita mihin käyttää omaa aikaansa ja mahdollisuuden panostaa läheisiin ihmissuhteisiin. Innostuksen sijaan tai rinnalla muutokseen voi liittyä pelkoa tai huolta. Eläkkeelle jääminen voi toteutua suunnitellusti ja järjestelmällisesti, mutta tilanteesta voi löytää itsensä yllättäenkin tai kriisin kautta.
Sosiaaligerontologian eli ikääntymisen ja vanhenemisen sosiaalisia vaikutuksia tutkinut emeritusprofessori Jyrki Jyrkämä on kuvannut ihmisen toimijuutta kykenemisen, täytymisen, voimisen, tuntemisen, haluamisen ja osaamisen kautta. Mihin ruumiimme kykenee? Millaisia pakkoja tai välttämättömiä esteitä meidän täytyy ottaa huomioon? Millaisista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista voimme valita? Millaisia tunteita, arvioita ja arvostuksia tunnemme? Millaiset tavoitteet, päämäärät ja motivaatiot vaikuttavat siihen mitä haluamme? Mitä tietoja ja taitoja osaamme? Tätä kysymysten listaa tarkastellessa on helppo huomata, että eläkkeelle siirtymisen ei tarvitse muuttaa meitä toimijoina. Kannamme mukanamme vuosien varrella keräämiämme toimijuuden elementtejä, joiden toteuttamiseen on eläkkeellä mahdollista löytää uusia väyliä.
10 kysymystä osallisuudesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaalisen osallisuuden edistämisen Sokra-hankkeessa määritellään osallisuus kuulumisena sellaiseen kokonaisuuteen, jossa pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin ja elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin. Osallisuus on vaikuttamista oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin, toimintoihin, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin. Osallisuuden kokemukset rakentuvat pienistä arjen asioista, kuten kuulluksi ja huomioiduksi tulemisesta, sosiaalisista verkostoista, omaan elämään ja laajemmin yhteiskunnan asioihin vaikuttamisesta ja eri tasoisista kohtaamisista.
Osallisuuden kokemuksen mittaamista on kehitetty viime vuosina, ja THL:n luoman osallisuusindikaattorin on todettu olevan tieteellisesti pätevä. Osallisuusindikaattori koostuu kymmenestä kysymyksestä, joita voi käyttää myös oman elämäntilanteensa arviointiin. Millaiset osallisuuden osa-alueet ovat hyvällä mallilla, ja mihin kannattaisi vielä kiinnittää huomiota? Osallisuusindikaattorin kysymyslistaa on hyvä pohtia jo ennen eläkkeelle jäämistä siitä näkökulmasta, kuinka tiiviisti osallisuuden kokemukset liittyvät työelämään, ja millaiset harrastukset, yhteisöt tai kohtaamiset kannattelevat osallisuutta myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
Osallisuusindikaattorin väittämät ovat:
- Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
- Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
- Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
- Olen tarpeellinen muille ihmisille
- Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
- Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
- Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
- Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
- Koen, että minuun luotetaan
- Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin.
Järjestöissä saa kuulua
Jos osallisuus kiinnittyy vahvasti vain työelämään ja oman yhteisön löytäminen uudessa elämäntilanteessa tuntuu haastavalta, kannattaa katse suunnata järjestöihin. Suomi on erilaisten järjestöjen kultainen maa – yhdistysrekisterissä on noin 70 000 toimivaa järjestöä, ja rekisteröimättömiä yhdistyksiä on noin 30 000. Henkilöjäseniä eri järjestöissä on yhteensä noin 15 miljoonaa, eli moni kuuluu useampaan kuin yhteen järjestöön. Järjestöissä pääsee toimimaan, onnistumaan ja tekemään hyvää. Mukaan mahtuu niin uteliaita kokeilijoita kuin sitoutuneita tekijöitä ja vastuunkantajia. Järjestöstä voi löytyä paikka juuri sinulle.
Palkitseva vapaaehtoisuus varavaarina
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Arvokas-avustusohjelmassa on mukana 25 hanketta, jotka vähentävät eri tavoin eriarvoisuutta ja lisäävät osallisuutta. SOS Lapsikylä ry:n Lähellä -hankkeessa ja Perheidenpaikka ry:n Tuu Mukkaan! -hankkeessa on tuotu yhteen lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Sukupolvien kohtaamiset ovat kantaneet, Tuu Mukkaan! -hankkeen toimintaan osallistuneet ovat saaneet uusia ystäviä ja sosiaalisia tukiverkostoja, Lähellä-hankkeessa on lisätty sukupolvien välistä kanssakäymistä ja ylläpidetty eri ikäisten mielen hyvinvointia.
Lähellä-hankkeen vapaaehtoinen Antero Nyström on saanut toiminnan kautta kaivatun yhteyden lapsiperheiden arkeen. Ahkerana lintuharrastajana hän on saanut tuoda luontotietoutta lapsille ja perheille. Varavaarina toimiminen vaatii sitoutumista, mutta myös palkitsee. Lue Anteron haastattelu Arvokkaan sivuilta.