Leena Meriläinen: Minkä vanhana oppii, sen vanhana taitaa

Leena Meriläinen: Minkä vanhana oppii, sen vanhana taitaa

Opiskelu eläkevuosina on leppoisampaa kuin aiemmissa elämänvaiheissa. Suorituspaineettomuus ei kuitenkaan tarkoita, että opiskelu olisi tavoitteetonta.

Teksti: Leena Meriläinen, Jyväskylän kesäyliopiston ja ikääntyvien yliopistotoiminnan rehtori
Artikkeli on julkaistu Patina-lehden numerossa 2/2020

Suomalaiset sananlaskut ovat upeita, mutta eivät aina välttämättä lähelläkään totuutta. Vanha koira ei opi -sanonta on osoitettu vääräksi Ikääntyvien yliopistossa, sillä jo 30 vuoden ajan Suomen Ikääntyvien yliopistoissa on opiskeltu mitä moninaisempia yhteiskunnassa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ikääntyvien yliopistossa senioriopiskelijat seuraavat uusinta tutkimusta ja opiskelevat taide- ja taitoaineita sekä kieliä.

Tärkeää on myös digitaitojen oppiminen, sillä kun yhteiskunnan palvelut perustuvat yhä vahvemmin verkonkäyttötaitoihin ja kodit muuttuvat yhä ”älykkäämmiksi”, voidaan älylaitteiden käyttötaitoa pitää kansalaisen perustaitona. Ikääntyvien yliopistotoiminta on yksi esimerkki runsaista opiskelumahdollisuuksista, joita upea vapaan sivistystyön oppilaitosten verkosto Suomessa tarjoaa kaikenikäisille opinhaluisille. Kesäyliopistot koordinoivat Ikääntyvien yliopistotoimintaa, kansalaisopistoissa on runsas opintotarjonta muun muassa käden taitojen kehittäjille ja yliopisto-opiskelusta innostuneet voivat ilmoittautua avoimiin yliopisto-opintoihin. Tärkeintä on tehdä päätös, ottaa oppiminen osaksi arkea ja ilmoittautua elinikäiseksi oppijaksi!

Sopivasti haasteita

Opiskelu eläkevuosina on leppoisampaa kuin aiemmissa elämänvaiheissa. Nuorena opiskeluun liittyy suorittaminen, kokeet, testit ja eteneminen ura- tai opintopolulla, mutta eläkkeelle siirryttyä on lupa opiskella omaksi ilokseen ja edukseen. Suorituspaineettomuus ei kuitenkaan tarkoita, että opiskelu olisi tavoitteetonta – tavoitteet ja sopivat haasteet ovat tärkeitä sopivasti annosteltuna, ja annostelusta päätetään yhdessä opettajan kanssa. Viime vuosina opetusmenetelmät ovat kehittyneet ja opetusta on tarjolla sekä verkossa että perinteisenä luokkaopetuksena. Aivoja virkistävää harrastusta tai opintopiiriä etsivän kannattaakin suhtautua ennakkoluulottomasti uusiin mahdollisuuksin.

Itselle sopivin opiskelutapa ei välttämättä ole se, johon aiemmassa elämässä on oppinut, vaan ehkä aivan toisenlainen. Esimerkiksi filosofian ja uuden kielen opiskelu voi tapahtua ohjatusti verkossa omalla kotisohvalla makoillen. Jollekulle paras oppimistulos taas syntyy elämyksen kautta, joka voi olla vaikkapa opintomatka, kuorolaulu tai kulinarian oppitunti.

Digiloikka koronan takia

Joskus oppiminen voi tapahtua lähes lennossa. Koronavirus toi jokaisen arkeen huolta ja murhetta, mutta jotain hyvääkin. Monet oppilaitokset rikastivat opintotarjontaansa uusilla verkko-opiskelumahdollisuuksilla. Esimerkiksi Jyväskylän kesäyliopisto yhdessä kansalaisopistojen verkoston kanssa avasi kaikille ikäihmisille mahdollisuuden seurata ja kommentoida Ikääntyvien yliopiston tiedeluentoja verkossa. Digiloikka seniorien harrastemaailmaan tuli ikävällä tavalla, mutta luultavasti jäädäkseen.

Ikääntyvän oppijan kannattaa olla itselleen armelias oppimisprosessissa. Oppimista tapahtuu kaikenikäisenä, mutta ikä tuo oppimiseen uusia vivahteita. Ikääntyneellä on jo runsaasti tietoa ja kokemuksia aivojensa kovalevyllä, joten oppiminen edellyttää tietojen soveltamista aiempaan opittuun ja toisaalta myös muistiin painaminen vaatii useamman kertauksen kuin nuorempana. Ikääntyvänä opiskelu on kuitenkin mielekästä, sillä opittu on usein helppo liittää aiempiin kokemuksiin eikä tieto jää irralliseksi. Kannustavaa on sekin, että uudet asiat opitaan kertauksen kautta ja opiskelurutiinien kehittyessä oppiminen helpottuu. Jos aiemmista opinnoista on ehtinyt kulua aikaa, kannattaakin aluksi lähteä liikkeelle pienin tavoittein ja onnistumisen jälkeen muistaa taputtaa itseään selkään tai nauttia vaikka kuppi kuumaa kahvia.

Opiskelu kannattaa ottaa osaksi arkea myös siksi, että se rytmittää viikkoa ja tuo uusia ystäviä. Opintopiireistä löytää usein ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita saman tyyppisistä asioista tai elävät samaa elämänvaihetta iloineen ja suruineen.


Lisätietoja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista saa esimerkiksi kesäyliopistoista ja kansalais- ja työväenopistoista.