LKV, KKV, kouluttaja Terhi Loikkanen: Senioreilla ja lapsiperheillä samat asumistoiveet

LKV, KKV, kouluttaja Terhi Loikkanen: Senioreilla ja lapsiperheillä samat asumistoiveet

Kodinvaihto eläkeiässä tarkoittaa usein paikkakunnan vaihtoa. Moni harjoittelee toisella paikkakunnalla asumista jo ennen eläkkeen alkua.

Teksti Juha Peltonen

 

Eläkeajan asumista on hyvä alkaa miettiä siinä vaiheessa, kun viimeinen lapsi muuttaa kotoa pois.

– Muutoksen pelko jarruttaa asuntokaupassa kaikkein eniten, ja vapaaehtoinen muutto on hankalin, Terhi Loikkanen tietää.

– Jos menee liikuntakyky, on aika pian kypsä muuttamaan kaksikerroksisesta talosta. Muutoin omakotitalon myynnin henkinen kypsyttely kestää kymmenen vuotta, hän sanoo.

Loikkasella on yli 30 vuoden kokemus asuntokaupasta ja kiinteistönvälittäjien kouluttamisesta. Hän on opastanut myös Rohkeasti senioriksi –kursseja eläkeiän kodinvaihdoista.

– Alkuun pitää miettiä, mitä eläkkeellä ollessa on tarkoitus tehdä. Muuttaako vanhalle kotipaikkakunnalle, siirtyykö lastenlasten lähelle vai talvehtiiko etelän lämmössä, jolloin Suomesta tarvitseekin vain pienen yksiön keskustasta tai ehkä vain kesämökin, Loikkanen luettelee.

Hänen mukaansa seniori-ikäisten asumistoiveet muuttuvat kymmenen vuoden sykleissä. Loikkasen aloittaessa kiinteistönvälittäjänä 1986 eläkkeelle olivat jäämässä 1920-luvulla syntyneet.

– Se sukupolvi pelkäsi joutuvansa ”vaivaistaloon”, mikäli omasta kodista olisi luopunut. Yli 20 vuotta sitten Tampereelle valmistui ensimmäinen senioritalo, joka ei ollut palvelutalo, ja sellaisessa asuminen oli monen toiveissa. Nyt tilanne on selvästi muuttunut. Omaan yhteisöön ei haluta pelkästään saman ikäisiä ja samassa elämäntilanteessa olevia.

Loikkanen on huomannut, että seniorit haluavat lähelleen lapsiperheitä, vaikka lapset eivät olisikaan omia lastenlapsia.

 

Kaksi korttelia torilta

Eläkeläiset haluavat kävelymatkan päähän palveluista.

– Enää ei haluta eristyksiin jonnekin kauas, mistä kulkeminen tapahtuu bussilla tai omalla autolla, vaan kahden korttelin päähän torilta, jolloin palvelut ovat kävelyetäisyydellä.

Ainakin isoimmilla paikkakunnilla tällainen pyrkimys mahdollistaa myös eri ikäisten asumisen samalla alueella, sillä lapsiperheillä on nykyisin samanlaisia asumistoiveita kuin senioreilla.

– Lapsiperheet ja seniorit haluavat samoja asioita sekä asunnolta että ympäristöltä, Loikkanen vahvistaa.

Hän on nähnyt, kuinka lapsiperheet palaavat rivitaloasunnoistaan palvelujen lähelle. Tampereella se on tarkoittanut esimerkiksi 1950-luvulla rakennetun Kalevan kaupunginosan kaksioiden täyttymistä lapsiperheillä, joita Kalevassa ei viimeisten 40 vuoden aikana juuri ole näkynyt. Lapsiperheidenkin toiveet ovat muuttuneet.

– Nyt perheelliset ovat ensimmäistä konmarisukupolvea, joka ei jemmaa tavaraa, eikä tilaa tarvita niin paljon kuin ennen. Jemmarisukupolvet taas ovat alkaneet myydä kotejaan kalustettuina, mikä on hyvä keino päästä ylimääräisestä tavarasta eroon.

Aiemmin kouluikään tulevilla lapsilla piti olla oma huone ja siellä kirjoituspöytä läksyjen tekemistä varten. Nyt lapset eivät enää tee läksyjä pöydän ääressä, vaan olohuoneen lattialla tai sohvalla, ja yleensä kuulokkeet korvilla. Se tuo sekä yhteisöllisyyttä että yksityisyyttä.

– Mieluummin asutaan 60-neliöisessä kaksiossa tai kolmiossa kuin 100-neliöisessä rivitalossa, jossa vain 50 neliötä on asuinkäytössä. Yläkerran makuuhuoneita käytetään vain öisin, Loikkanen muistuttaa.

Hän sanoo trendin tulleen itselleenkin yllätyksenä, kun se kymmenisen vuotta sitten alkoi. Vaikka lapsiperheetkin yhä useammin haluavat palveluiden ääreen, ovat ne suurin ostajaryhmä seniori-ikäisten vanhoille ok-taloille. Loikkasen mukaan se vaikuttaa myynnin ajankohtaan.

 

Lapsiperheet haluavat muuttaa kesällä

Uutta kotia ei voi ostaa, kun vanha on myymättä, ja vanhaa ei voi myydä, kun ei tiedä minne muuttaa. Tilanne on tuttu monelle eläkeiän kynnyksellä kodinvaihtoa suunnittelevalle. Loikkasen mukaan vanhan kotinsa myyntiä suunnittelevien senioreiden kannattaa ottaa huomioon, että lapsiperheet haluavat muuttaa kesä- tai heinäkuussa.

– Lapsiperheet eivät enää vaihda paikkakuntaa kesken kouluvuoden, Loikkanen sanoo.

Hän neuvoo suunnittelemaan kodinvaihdon niin, että vanha asunto vapautuu uudelle ostajalle vasta kesällä. Kaupat kyllä saatetaan tehdä jo talvella, jolloin ostaja maksaa vain käsirahan. Samalla tavalla keskusta-asunnot kannattaa myydä keväällä ja kesällä, koska ok-taloista luopujat ovat ostajina niissä.

Kiinteistönvälittäjät tunnistavat senioreissa kohderyhmän, joka harjoittelee uudella paikkakunnalla asumista jo ennen eläkeajan alkua.

– Toiselta paikkakunnalta ostetaan yksiö vapaa-ajan asunnoksi. Kun eläke alkaa, myydään sekä viikonloppuyksiö että talo vanhalta paikkakunnalta, ja ostetaan eläkepaikkakunnalta isompi asunto, Loikkanen kertoo.

– Jos lapset asuvat pääkaupunkiseudulla, ei heillä ole ollut varaa ostaa vierashuonetta. Silloin isovanhemmat tulevat hoitamaan lapsenlapsia asuen omassa yksiössään. Sen kuukausivastikkeella saisi kuitenkin vain yhden yön hotellissa. Tämä on yleistynyt tosi paljon.

Lasten ja lastenlasten lähelle muuttamisen lisäksi nykyisin eläkkeelle jäävät saattavat muuttaa myös vanhempiensa lähelle. Loikkanen tuntee perheitä, joissa sekä vanhemmat että lapset ovat eläkkeellä. Yhtä lailla on yleistynyt, että ystävät muuttavat uudelle paikkakunnalle toistensa lähelle.

 

Asuntosuunnittelu jälkijunassa

Loikkasen mukaan asuntosuunnittelu kehittyy jälkijunassa ihmisten asumistoiveisiin nähden.

– Rakennusliikkeet rakentavat asuntoja, joita kukaan ei halua, mutta on pakko ostaa koska muutakaan ei ole.

Loikkanen sanoo, ettei ole koskaan kuullut kenenkään haaveilevan ranskalaisesta parvekkeesta. Tai ylipäätään kaksikerroksisesta rivitaloasunnosta. Kuitenkin sellaisia rakennetaan.

– Ok-talo on yleensä vasta kakkoshaave, sataneliöinen rivitalo yhdessä tasossa olisi ykköstoive. Niiden rakentaminen lopetettiin 1980-luvulla, kun asuntohintoja alettiin hillitä ottamalla jokaisesta huoneistotyypistä 15 neliötä pois. Sataneliöisestä tuli 85 neliötä, ja sekin kahteen kerrokseen, jotta muka jäisi pihaa, Loikkanen puuskahtaa.

Hän tietää kokemuksesta, ettei rivitaloasunnon ostaja nykyään halua nurmikkoa, vaan lasitetun terassin, jolla voi grillata ja oleilla.

Loikkasta harmittaa, etteivät rakennusliikkeet tee ”puolikkaita huoneita” eli alkoveja.

– Jos asunnossa on alkovi, se on ihan mieletön myyntivaltti. Kaksi alkovia tarkoittaa, että tulee riita, kuka asunnon saa. Kolme alkovia takaisi, ettei asunto ehtisi koskaan julkiseen myyntiin, ja ostajia olisi kahden vuoden jono.

Alkovi toimii senioriasunnossa lastenlasten makuutilana, lapsiperheellä isovanhempien makuupaikkana ja kaikilla työhuoneena.

– Kokonaisneliömäärä ja sitä kautta myös asunnon hinta pysyvät useamman ostajan mahdollisuuksien rajoissa. Toimiva koti on eri asennossa yöllä ja päivällä, Loikkanen sanoo.

Hän on laskenut, että myymällä talonsa seniori-ikäiset saavat sillä rahalla omasta kuntakeskuksesta tyypillisesti kaksion. Siksi moni vaihtaa paikkakuntaa.

– Esimerkiksi Hämeenlinnaan on muuttanut valtava määrä eläköityviä ihmisiä Helsingin seudulta. Helsingin hinnoilla Hämeenlinnasta saa paljon toimivamman kodin niin tiloiltaan kuin sijainniltaan.