Sirpa Taskinen: Uusi aika koittaa – miten valmistautua eläköitymiseen

Sirpa Taskinen: Uusi aika koittaa – miten valmistautua eläköitymiseen

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja psykologi, ja julkaissut kirjan Hyvillä mielin eläkkeelle: Opas työelämän jälkeiseen aikaan vuonna 2016.

Onko eläkkeelle siirtymiseen syytä valmistautua? Vaikka elämän suunnittelu useinkin on hyödytöntä, muutosvaiheisiin tämä ei päde. Omista ja monien muiden kokemuksista minulle on valjennut, että eläköityminen on suurempi elämänmuutos, kuin mihin useinkaan osataan varautua. Erityisen rankkaa on, jos joutuu vastentahtoisesti lähtemään, sen sijaan että pääsisi eläkkeelle itse suunnittelemassaan aikataulussa. Ihmisen tilanteesta ja ajattelutavasta kertookin jo se, sanooko hän lähteneensä, päässeensä vai joutuneensa eläkkeelle.

Eläkkeelle siirtyminen tuo mukanaan lukuisia muutoksia muun muassa talouteen,  ajankäyttöön, ihmissuhteisiin ja liikkumiseen. Useat joutuvat tarkistamaan myös minäkuvaansa ja etsimään tarpeellisuuden tunteensa muusta kuin työstä. Muutoksista kannattaa olla tietoinen jo etukäteen, koska siten voi pehmentää mahdollista pudotusta.

Jos mahdollista, varautuminen olisi hyvä alkaa jo pari vuotta ennen suunniteltua eläkkeelle jäämistä.  Tämä koskee sekä ihmistä itseään, että hänen työpaikkaansa. Työyhteisö menettää poislähtevissä taitoja, elämänkokemusta ja ihmissuhteita, joten on myös työnantajan etu hoitaa vanhenevia työntekijöitään hyvin. Tässä olisi työnantajapuolella paljon kehitettävää. Ikääntyvät työntekijät voisivat esimerkiksi toimia mentoreina nuoremmille, ettei jokaista pyörää tarvitsisi keksiä uudelleen, vaikka maailma muuttuukin vinhaa vauhtia. Pehmeä lasku eli asteittainen työtehtävien väheneminen tai osa-aikatyö olisi monille hyvä ratkaisu.

Mikäli voi valita eläkkeelle siirtymisen ajankohdan, niin pienen otokseni mukaan parasta olisi tehdä se keväällä tai kesällä. Silloin voi ikään kuin jäädä lomalle, kun taas talvella pimeään herääminen lisää joillekin luopumisen ongelmia.

Mistä ja miten eläkettä haetaan?

Eläkettä pitää hakea omalta eläkelaitokselta. Työeläkkeen määrä riippuu kahdesta seikasta: kuinka kauan on ollut työssä, ja paljonko on ansainnut. Se selviää työeläkeotteesta, jonka saa omalta eläkelaitokselta, Eläketurvakeskuksesta tai osoitteesta työeläke.fi. Eläke on yleensä huomattavasti pienempi kuin palkka, joten kulutustottumuksiaan joutuu muuttamaan. Onneksi eläkeläiset saavat alennuksia monista asioista.

Muutokset arjen ajankäytössä ja ihmissuhteissa

Ajankäyttö muuttuu: päivittäinen työhön meno jää pois, se ei enää rytmitä päivää. Alun lomatunnelman jälkeen mieleen saattaa hiipiä tyhjyys. Vaikka päivittäinen työmatka on saattanut tuntua rasittavalta, sen poisjääminen paljastaa, että siirtymisellä on myös positiivisia puolia. Pelkästään kotona istuminen ei jaksa kauaa innostaa. Monet ovatkin viisaasti hankkineet harrastuksia, joillekin lastenlasten hoivaaminen on tärkeää, jotkut pääsevät matkustelemaan mielensä halusta, joillekin kesämökistä tulee aiempaa tärkeämpi.

Myös ihmissuhteet muuttuvat. Monet tuttavat ovat kertoneet, etteivät he niinkään kaipaa työtään vaan työtovereita. Joissain työpaikoissa eläkeläiset toivotetaan tervetulleeksi tapahtumiin ja esim. kerran kuussa arkipäivän kahvihetkiin, mutta ei kaikissa. Päivittäinen yhdessäolo joka tapauksessa loppuu. On hyvä olla muitakin ystäviä kuin työtoverit. Ihmisen muut roolit korostuvat: voi olla lasten vanhempi ja isovanhempi, puoliso, sisarus, naapuri, ja niin edelleen.

Ehkä yllättävintä uudessa elämänvaiheessa on se, kuinka monenlaisia tunteita se nostattaa. Niiden kanssa toimeen tulemiseksi joutuu katsomaan peiliin, mikä ei aina ole pelkästään mukavaa. Helpotuksen tunne on yleinen, mutta myös haikeus, katkeruus, kiukku ja epäoikeudenmukaisuuden tunne saattavat nostaa päätään.

Eläkeläisenä joutuu arvioimaan itsensä uudelleen, kun työrooli jää pois. Joillekin putoaminen tärkeästä tehtävästä ja siihen liittyvien etujen menettämisestä on kova kolaus. Masennuskaan ei ole harvinaista. Vaikka myös alakuloiset jaksot ovat osa elämää, kannattaa tyhjyyden välttämiseksi ennalta hieman suunnitella, miten tulevaa vapaa-aikaansa käyttäisi.

Elämän neljä keskeistä sisältöaluetta

Minulle oli oivallus, että eläkeläisille keskeisiä elämän sisältöalueita on neljä. Terveyden ylläpitäminen on se perusta, joka mahdollistaa  kolme muuta, eli itsensä toteuttamisen, resurssina toimimisen ja ihmisenä kasvamisen. Ne tekevät elämästä mielekkään.

Ensimmäinen sisältöalue nojaa terveyden vaalimiseen: kuntoillaan, syödään terveellisesti ja hankitaan aivoille askarreltavaa. Ikääntyminen on mukavampaa, kun on hyvässä kunnossa. Liikunta lisää elinvoimaa ja vaikuttaa mielialaan ja luo positiivista minäkuvaa.

Toinen sisältöalue perustuu itsensä toteuttamiseen. Monille eläköityminen tarkoittaa sitä, että saa viimeinkin tehdä sitä, mitä itse haluaa. Osa etsii uusia kiinnostuksen kohteita, osa palaa nuoruuden harrastuksen pariin. Jotkut eläkeläisistä innostuvat matkailusta niin paljon, ettei heitä tahdo saada Suomesta kiinni.

Kolmas sisältöalue on resurssina toimiminen. Eläkeläisten työpanos on merkittävä, eikä nyky-yhteiskunta toimisi ilman sitä. Palkkatyön loputtua eläkeläiset tekevät mittaamattomat määrät vapaaehtoistyötä, toimivat omaishoitajina ja auttavat sukulaisiaan tai ystäviään. Yksikään puolue ei pärjäsi ilman eläkeläisiä eikä vaaleja pystyttäisi järjestämään, elleivät eläkeläiset toimisi vapaaehtoisina vaalivirkailijoina. Eläkeläiset antavat yleisesti taloudellista tukea lapsilleen ja lastenlapsilleen.

Neljäs sisältöalue keskittyy ihmisenä kasvamiseen. Kun ei ole työelämän paineita, on mahdollisuus pohtia sellaisia kysymyksiä, joita on viimeksi miettinyt kenties murrosiässä: Kuka minä olen? Mitä elämältäni odotan?  Olenko elänyt arvojeni mukaisesti?

Yleensä muutosvaihe kestää vuoden verran, mutta jotkut tarvitsevat pitemmänkin ajan tottuakseen uuteen tilanteeseen. Vapaa-ajan lisääntyminen on yleensä kuitenkin tervetullutta. Oman elämäntyylin löytymistä auttaa se, jos jo hyvissä ajoin ennen eläkkeelle siirtymistä varautuu arjen muuttumiseen ja pohtii, mistä löytää uudessa tilanteessa tarpeellisuuden tunteen ja arjen rytmin.

Sirpa Taskinen