Tuulikki Petäjäniemi: Seniorit paikallisina vaikuttajina

Tuulikki Petäjäniemi: Seniorit paikallisina vaikuttajina

 

Kirjoittaja: Varatuomari ja senioriaktiivi Tuulikki Petäjäniemi. Petäjäniemi on toiminut puhujana useilla Rohkeasti eläkkeelle – ja senioriksi -kursseilla aiheinaan vapaaehtoisuus ja aktiivinen seniorikansalaisuus.

 

 

Yli 60-vuotiaina eläkkeelle jäävillä on useimmiten edessään ainakin parikymmentä vuotta aktiivista aikaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin elinolosuhteisiinsa, erilaisiin palveluihin ja ympäristöönsä.

Ikäihmiset ovatkin aktiivisia kansalaisia, kuluttajia, osallistujia ja vapaaehtoistyön tekijöitä. Emme suinkaan ole yhteiskunnalle vain taakka tai rasite niin kuin julkisuudessa usein sanotaan. Ensimmäinen asia, johon meidän tulisi yhdessä vaikuttaa, onkin ikäihmisten arvostuksen nostaminen ja ikäsyrjinnän poistaminen.

 

Ikäihmiset ovat yhteiskunnassa merkittävä voimavara

Työelämässä esimerkiksi yrittäjänä tai asiantuntijatyössä jatkaa noin 100 000 yli 65-vuotiasta. Lisäksi useat eläkkeelle siirtyneet tekevät keikkatyötä esimerkiksi sairaanhoitajina. Me seniorit pidämme yhteiskuntaa pystyssä myös maksamalla veroja. Merkitystämme kuluttajina ei myöskään saa väheksyä.

Isovanhemmat ovat monella tapaa lastensa ja lastenlastensa tukena ja apuna ja lisäävät myös joustomahdollisuuksia työmarkkinoilla hakemalla lapsenlapsiaan päiväkodista vanhempien työkiireiden ja -matkojen aikana sekä hoitamalla sairastuneita lapsia. Osa isovanhemmista avustaa lastensa perheitä myös taloudellisesti.

Moni ikäihminen toimii omaishoitajana omalle puolisolleen tai muulle sukulaiselleen, mikä säästää merkittävästi kuntien kustannuksia. Suomalaisessa vapaaehtoistoiminnassa seniorit ovat aivan nuorten ohella kaikkein aktiivisin ryhmä.

 

Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntavaikuttamisen ykkösasioita

Ikäystävällisyys näkyy muun muassa siinä, kuinka kunta huolehtii ikääntyneiden asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä niin palveluissa, asumisessa, vaikutusmahdollisuuksissa kuin elinympäristössäkin.

Monipuoliset liikuntamahdollisuudet lisäävät terveitä elinvuosia ja tukevat senioreiden itsenäistä, aktiivista ja omatoimista elämää. Kulttuuri ja muut harrastukset tuovat sisältöä elämään ja auttavat osaltaan myös torjumaan yksinäisyyttä. Esimerkiksi kansalaisopistoissa on monenlaisten harrastusmahdollisuuksien lisäksi erityisluentoja ikäihmisille.

Jokaisen ikäihmisen tulee voida luottaa siihen, että hän saa kaikki tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut lähipalveluina oikea-aikaisesti ja että palvelut ovat riittävän laadukkaita. Näin riippumatta siitä, mikä taho jatkossa palvelut järjestää.

 

Yhdyskuntasuunnittelua ja joukkoliikennettä ei saa unohtaa

Asumisen, palveluiden saavutettavuuden ja harrastustoiminnan näkökulmasta yhdyskuntasuunnittelu on tärkeällä sijalla. Asuntojen esteettömyys, turvallisuus ja yhteisöllisyys sekä lähietäisyydellä sijaitsevat kaupat, apteekit, terveysasemat, neuvontapisteet sekä liikunta- ja kokoontumispaikat vaikuttavat vahvasti ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen. Mahdollisuuksia liikkumiseen on vahvistettava joukkoliikennettä ja palvelulinjoja kehittämällä.

 

Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä

Teknologian käyttöönotto ei saa heikentää tai korvata ihmissuhteita ja inhimillisiä kontakteja. Digitaalisten palveluiden rinnalle tarvitaan mahdollisuus kasvokkaiseen tai puhelinpalveluun. Ikääntyneet on otettava mukaan digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

 

Mihin asioihin Sinä haluaisit vaikuttaa

Edellä olevat asiat ovat nousseet tärkeinä vaikuttamisen kohteina esiin muun muassa senioritoiminnassa ja oman kotikuntani Tuusulan Ikäihmisten neuvostossa.

Koska me ikäihmiset emme ole yhtenäinen ryhmä, Sinulla voi olla mielessäni muitakin asioita, joihin haluat vaikuttaa ja jotka ovat Sinulle tärkeitä. Ehkä olet kiinnostunut luonnosta tai ilmastokysymyksistä tai kotikuntasi talousasiat ja elinvoimaisuus askarruttavat.

 

Vaikuttaminen on mahdollista eläkkeelläkin – ja monessa muodossa. Tärkeintä on löytää itselle mielekkäitä väyliä käydä keskusteluja ja vaikuttaa. Yhteistyöllä myös vaikuttaminen on laajempaa!

 

Miten vaikutan omassa kotikunnassani

Erilaisia vaikuttamisen tapoja on runsaasti. Voit valita mieleisesi – tai kehittää aivan uuden tavan, jolla saat viestisi perille ja tavoitteesi toteutumaan.

Kuntalaisaloite, jonka tekemiseen Sinulla on kotikuntasi asukkaana oikeus, kuuluu äänestämisen ohella virallisiin vaikuttamiskeinoihin. Yhteydenotto itselle tärkeässä asiassa kunnan viranhaltijoihin tai luottamushenkilöihin on monelle luonteva vaikuttamisen väylä.

Moni kunta on viime vuosina herännyt panostamaan asukkaidensa osallistumismahdollisuuksiin perustamalla yhteisömanagerin tai osallisuuskoordinaattorin tehtäviä sekä järjestämällä nettiäänestyksiä ja kuulemistilaisuuksia, joissa kuntalaiset voivat ottaa kantaa vaikkapa lähiympäristönsä tai palveluiden kehittämiseen. Osallistuva budjetointi on antanut asukkaille mahdollisuuden päättää osasta kunnan budjettia.

Perinteisten adressien ja yleisönosastokirjoitusten tilalle tai rinnalle ovat nyt tulleet somekampanjat, marssit ja erilaiset tempaukset. Asukkaat vaikuttavat mielellään yhteen ajankohtaiseen asiaan kerrallaan.

 

Paikallisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyö lisää vaikuttavuutta

Useilla paikkakunnilla eläkeläisyhdistykset valvovat ikäihmisten etuja yhdistäen voimansa paikallistason ”Eetuksi”. Yhteisten lausuntojen lisäksi yhdistykset järjestävät myös infotilaisuuksia.

Helposti saavutettavat ja maksuttomat kokoontumistilat sekä kunnan vuotuinen toimintatuki ovat usein yhdistysten yhteisellä asialistalla.

 

Kuntien vanhusneuvostot tuovat ikäihmisten äänen kuuluviin

Kuntien vanhusneuvostot ovat asiantuntijaelimiä, jotka tietävät ja tuntevat ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisen tarpeet. Vanhusneuvosto on myös oikea elin valvomaan, että hyvinvoinnin edistäminen toimii käytännössä.

Vanhusneuvostot ovat valmisteluelimiä, jotka eivät tee lopullisia päätöksiä kuntalaisia koskettavista asioista. Neuvostojen tekemät aloitteet ja lausunnot päätöksentekoelimille kuten lautakunnille, kunnanhallitukselle ja -valtuustolle tuovat kuitenkin päättäjille arvokasta tietoa ikäihmisten olosuhteista ja näkemyksistä. Vanhusneuvostojen hyödyntäminen jo asioiden valmisteluvaiheessa parantaa päätöksenteon laatua ja demokratiaa. Se tuo ikäihmisten äänen kuuluviin!

 

Varatuomari, senioriaktiivi Tuulikki Petäjäniemi on toiminut Kansallisen senioriliiton Rohkeasti seniori -hankkeen toiminnan parissa luottamushenkilönä ja kurssien puhujana vuodesta 2019 alkaen.