Kristiina Siikala: Miksi taloudellinen varautuminen on tärkeää eläkeikää ajatellen?

Kristiina Siikala: Miksi taloudellinen varautuminen on tärkeää eläkeikää ajatellen?

Teksti: Kehityspäällikkö Kristiina Siikala, Finanssiala ry

Artikkeli on julkaistu Patina-lehden numerossa 1/2021

Oman taloudellisen tulevaisuuden suunnittelu on tärkeätä kaikenikäisille, niin nuorille kuin vanhoille osana arkipäivää. Elämä on jatkuvaa valintojen tekemistä ja meistä jokainen voi itse vaikuttaa moniin asioihin eläkeaikoihin varautumisessa ja myös eläkeiässä. Olemme me minkä ikäisiä tahansa, elämäntilanteet voivat vaihdella nopeastikin.  Mitä paremmin olemme ennakkoon pohtineet omaa talouttamme ja varautuneet tulevaan, sitä turvallisemmin mielin ja huolettomammin voimme ajatella huomista.

On hienoa, että elämme yhä pidempään ja meillä on työuran jälkeen enemmän aikaa itsellemme, ystäville ja harrastuksille. Omista elämäntavoista paljon riippuu mihin kaikkeen eläke riittää. Me pohdimme talousasioita, kun muutamme pois kotoa ja aloitamme opiskelun, kun menemme naimisiin tai kun ostamme ensimmäisen oman asunnon. Myös eläkevuosien talouden suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

Oma varallisuus on mahdollisuus – siitä kannattaa olla hyvin perillä

Se miten tulemme elämässämme taloudellisesti toimeen koostuu monesta asiasta: palkasta ja sen pohjalta muodostuvasta työeläkkeestä, omasta varallisuudesta, säästöistä ja mahdollisesta perinnöstä sekä omasta toimintakyvystä ja terveydestä sekä lisäksi erilaisista palveluista ja etuuksista.

Minkä ikäisenä kannattaisi lähteä miettimään eläkevuosien taloutta? Jos jo viisikymppisenä on saanut tarkan taloudenpidon seurauksena koottua varallisuutta, se kannattaa ottaa huomioon pohdittaessa ikääntymisen myötä tulevia elämänmuutoksia ja eläkkeelle siirtymistä. Tietenkään ei ole mitään estettä aloittaa säästäminen ja sijoittaminen myös 50 ikävuoden jälkeen. Jos oma työkyky tai -ura ei kestä suunni­teltuun eläkeikään asti, on säästöistä varmasti hyötyä.

Finanssiala ry:n viime vuonna tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista suunnittelee omaa talouttaan korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan.  Aikahorisontin olisi hyvä olla pidempi ja talouttaan suunnittelevien määrä suurempi. Toisessa

Finanssialan teettämässä kyselytutkimuksessa kysyttiin ” Oletteko varautunut tai aiotteko varautua itse täydentämään eläkeajan toimeentuloanne”.  Kaikista vastaajista 68 % on varautunut tai aikoo varautua täydentämään toimeentuloaan. Varautumisen merkitys on kohtuullisen hyvin jo tiedossa.

Moni suomalainen säästää ja sijoittaa

62 prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja. Varojen sijoittaminen useampaan kohteeseen samanaikaisesti on selvästi lisääntynyt. Rahastosäästäminen on pankkitalletusten jälkeen suosituinta ja pörssiosakkeisiin sijoittaminen on neljänneksi suosituinta.

Monella suomalaisella oma asunto on keskeisin varallisuuserä. Eläkkeellä olevien kotitalouksien asuntovarallisuus on usein varsin suuri suhteessa muuhun varallisuuteen ja käytettävissä oleviin tuloihin. Siksi myös oman asunnon arvon selvittäminen ja asunnon arvon muutokset on tärkeätä tietää. Tietenkin kannattaa myös miettiä, vastaako nykyinen asunto tulevia tarpeita sijainniltaan, kooltaan, hinnaltaan ja turvallisuudeltaan.

Seniori-iässä asunto on usein jo velaton, ja useimmilla meistä pitkä työura takaa eläketurvan. Onko sinulla lisäksi kesämökki tai esimerkiksi metsää? Jos on, niin kannattaa pohtia niiden tarpeellisuutta erityisesti myöhemmässä eläkeiässä. Onko rahalle tarvetta johonkin muuhun? Sopiiko tulevaan elämäntilanteeseen paremmin toisenlainen asunto vai kasvaako tarve palveluiden ja hoivan rahoitukseen? Kannattaa miettiä miten omat säästöt, sijoitukset, asunto, kesämökki, metsäomaisuus tai muu varallisuus olisi hyödynnettävissä tulevia tarpeita silmällä pitäen. Kertyneellä varallisuudella on merkitystä eläkeajan toimeentuloa pohdittaessa.

Tarkista tulevan eläkkeesi määrä

Myös omaa työuraa kannattaa ajatella tulevaisuuden näkökulmasta. Uran pituudella on merkitystä omassa eläkesummassa. Tarkista työeläkeote vuosittain ja jo reilusti ennen eläkkeelle siirtymistä. Siitä löytyvät tiedot kaikista tähän mennessä eläkettä kartuttaneista ansioista. Tuleva eläke pohjautuu otteen tietoihin. Arvio omasta tulevasta työeläkkeestä löytyy työeläke.fi -palvelusta.

Tekemästämme työstä kertyy eläkettä, joka turvaa toimeentulomme työelämän jälkeen joko vanhuuden tai työkyvyttömyyden vuoksi. Työeläkkeen määrä lasketaan kaikista työuran aikai­sista ansioista palkkatyössä ja yrittäjänä. Mitä pidempään on töissä ja lykkää eläkkeelle siirtymistä, sitä suuremman eläkkeen saa. Vastaavasti mitä enemmän saa palkkaa tai mitä suurempi on työtulo yrittäjänä, sitä suurem­maksi eläke kasvaa.  Jos eläke on jäänyt pieneksi tai työansioita ei ole lainkaan, on mahdollista saada Kelan maksamaa kansaneläkettä ja takuueläkettä.

Eläkkeelle jääminen merkitsee useimmille kuitenkin tulotason ja sen myötä kulutusmahdollisuuksien laskua.  Jos eläkkeelle siirtyminen pienentää käytettävissä olevia tuloja esimerkiksi puoleen, kulutuksen supistaminen saattaa olla välttämätöntä, jos säästäminen ei ole ollut mahdollista.

Huomiota kannattaa kiinnittää velkojen määrään jo hyvissä ajoin ennen eläkkeelle siirtymistä oli itsellä sitten asuntolainaa tai kulutusluottoa. Jos esimerkiksi asunto- tai muita lainoja ei ole maksettu eläkkeelle jäädessä, niiden maksaminen saattaa muuttua eläkkeellä ollessa raskaaksi. Ihanteellinen tilanne olisi, että velat on maksettu suurimmaksi osaksi pois eläkkeelle siirryttäessä.

Eläkkeellä ja työssä samanaikaisesti

Jos työeläke on jäänyt esimerkiksi katkonaisen työuran jälkeen pieneksi, kannattaa pohtia, voisiko eläkeiässä jatkaa työntekoa. Ikääntyvät ja eläkkeellä olevat suomalaiset ovat yhteiskunnan voimavara, joiden työssäkäynnin jatkamiseen myös hallitusohjelmassa halutaan panostaa.

Kun terveiden elinvuosien määrä lisääntyy ja toimintakyky paranee, työskentely eläkevuosina alkaakin kiinnostaa yhä useampia. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuoden 2019 aikana lähes 120 000 alle 68-vuotiasta työeläkkeensaajaa teki töitä. Vuosien 2007–2019 aikana eläkeläisten työnteko on lisääntynyt tasaisesti. Samaan aikaan ilman eläkettä työssä jatkavien vanhuuseläkeikäisten määrä on noussut vielä ripeämmin. Vuoden 2019 lopussa 63–67-vuotiaista teki töitä yli 80 000 vakuutettua, joista 34 000 sai vanhuuseläkettä. Vuonna 2018 alkanut vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu on lisännyt nopeasti 63-vuotiaiden työntekoa.

On hienoa, että elämme yhä vanhemmiksi. Myös toimintakykymme voi tulevaisuudessa olla ikää määrittävämpi tekijä. Suomalaiset seniorit ovat kansainvälisesti vertaillen hyvin koulutettuja, aiempaa terveempiä, tottuneita nykytekniikan käyttäjiä ja aktiivisia yhteiskunnallisten asioiden seuraajia.

Pitkä elämä edellyttää taloudellista varautumista

Oma taloudenhallintasuunnitelma ja budjetti on tärkeä työkalu tulevaisuuteen varautumisessa. Suunnitelmassa voi esimerkiksi viiden vuoden ajanjaksoissa hahmotella etukäteen omaan taloudenpitoon tulossa olevia mahdollisia muutoksia. Suunnitelmaa kannattaa myös tarkastella säännöllisesti. Pohdi mitä omia toiveita on tulevaan ja miten ne saa oman budjetin avulla täytettyä.

Eläkkeelle jääminen ei tietenkään merkitse vain talousasioiden pohtimista. Kun eläkettään ja budjettiaan laskeskelee, voi samalla valmistautua myös henkisesti uuteen mielenkiintoiseen elämänvaiheeseen. Suunnitelmien tekemisessä ei ole kysymys vain raha-asioista. Pitää myös suunnitella, mitä eläkkeellä ollessaan tekee ja miten.

  • Lue lisää Finanssiala ry:n sivuilta https://www.finanssiala.fi/linjaukset/talousosaaminen/

Sivuilta löytyy:

Suunnittele itse elämääsi – opas taloudelliseen varautumiseen https://www.finanssiala.fi/materiaalit/FA-2018-Varautuminen_vanhuuteen.pdf

ja Marttojen ja Takuusäätiön kanssa yhdessä tehty testi, jonka avulla voi selvittää oman varautumisensa tilanteen: https://www.riddle.com/showcase/201098/quiz